Eduskunnan hallintovaliokunta sai 23.2.2023 valmiiksi mietintönsä (HaVM 44/2022 vp) hallituksen esityksestä kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 108/2022 vp).
Kirkon viranhaltijoiden kannalta merkittävä uudistus
Kyseessä on suurin kirkkolain uudistus sitten vuoden 1993, jolloin nykyinen kirkkolaki säädettiin. Kirkon viranhaltijoiden kannalta erityisen merkittävää on, että viranhaltijasääntely muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta esitetään siirrettäväksi lakiin evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta, jonka säätämisessä ei noudateta kirkkolain erityistä säätämisjärjestystä. Näin viranhaltijasääntely pystytään pitämään ajan tasalla yhteiskunnan muun työelämäsääntelyn kehityksen kanssa.
Kaikilta osin kirkkolakimietintö ei ole onnistunut, ja sen puutteet liittyvät erityisesti kirkon viranhaltijoita koskevaan sääntelyyn. AKI-liitot, JUKO, Kirkon alan unioni ja Kirkon alat toivat yhteisessä lausunnossaan hallintovaliokunnalle tietoon kirkkolakiesitykseen liittyviä ongelmakohtia, joihin olisi ollut syytä tarttua. Valiokunta ei kuitenkaan käsitellyt näistä yhtäkään mietinnössään.
Perhevapaaoikeutta kavennetaan
Nykyisin kirkon viranhaltijalla on sama oikeus perhevapaisiin kuin työsopimussuhteisella työntekijälläkin. Viranhaltijalta ollaan poistamassa oikeus palata aiempaan työhönsä perhevapaan jälkeen.
Jatkossa kirkon viranhaltijoiden oikeus perhevapaisiin on huonompi kuin kirkon työntekijöiden. Perhevapaalta palaava viranhaltija voidaan välittömästi sijoittaa eri tehtäviin. Viranhaltijoiden ja työntekijöiden yhdenvertaisuuden kannalta tällainen kehitys ei ole suotavaa.
Palaamisoikeuden poistamista ei hallituksen esityksessä ole perusteltu mitenkään. AKI-liitot katsoo, että hallintovaliokunnan olisi tullut puuttua perustelemattomiin oikeuksien muutoksiin.
Mikäli eduskunta hyväksyy kirkon viranhaltijalain sellaisenaan, perhevapaasääntely ei enää vastaa sitä, mitä EU:n työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevan direktiivin (2019/1158/EU) 10 artiklan 2 kohdassa edellytetään.
Viranhaltijan oikeusturvaa heikennetään
Uusi kirkon viranhaltijalaki siirtää viranhaltijalle korvausvastuun työnantajan oikeudenkäyntikuluista, esimerkiksi tilanteissa, joissa viranhaltija häviää irtisanomisen johdosta tehdyn valituksen. Nykyisin viranhaltija joutuu korvaamaan työnantajan kulut vain, jos valitus on ilmeisen perusteeton.
Kirkon työnantajien toiminnasta valitetaan paljon ja juttuja myös voitetaan usein. Viranhaltijan kuluvastuun kasvattaminen johtaa siihen, että yhä harvempi uskaltaa hakea itselleen oikeutta silloinkin, kun työnantaja on toiminut virheellisesti.
AKI-liitot katsoo, että muutos heikentää merkittävästi viranhaltijoiden oikeusturvaa. Muutoksen tarvetta ei hallituksen esityksessä ole perusteltu mitenkään. AKI-liitot pitää perusteettomana kirkon viranhaltijan aseman heikentämistä suhteessa valtion virkamiehiin, joilla vastaavaa kuluriskiä ei jatkossakaan ole.