Liity jäseneksi

Uusi kirkkolaki ottaa askelen kohti nykyaikaa

Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Kirkolliskokous hyväksyi torstaina 11.11.2021 ehdotuksen uudeksi kirkkolaiksi ja laeiksi kirkon viranhaltijasta, kirkon työmarkkinalaitoksesta ja kirkon eläkerahastosta sekä uuden kirkkojärjestyksen. Kyseessä oli pitkään vireillä ollut kirkkolain kokonaisuudistus, joka palautettiin kirkolliseen valmisteluun eduskunnassa viime vuonna.

Henkilöstösääntely kehittyy mutta puutteitakin jää

Kirkon henkilöstön näkökulmasta uudistuksessa on paljon hyvää. Viranhaltijoita koskevan sääntelyn sijoittaminen omaan erilliseen lakiinsa helpottaa yleisten työelämäuudistuksien toteuttamista kirkossa. Määräaikaisia ja osa-aikaisia koskevan syrjintäkiellon puuttuminen kirkkolaista on tähän asti ollut merkittävä puute, mutta nyt se on vihdoin korjattu vastaamaan EU:n työelämäsääntelyn asettamia edellytyksiä. Tämä EU-tasolla (direktiivi 99/70/EY) säädetty velvoite olisi tullut saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä jo 10.7.2001.

Valmisteluvaiheessa kirkon laintarkastustoimikunta esitti, että viranhaltijan palkan takaisinperintä pitäisi voida viedä suoraan ulosottoon ilman, että takaisinperinnälle haettaisiin ensin tuomioistuimen vahvistus. Tätä viranhaltijan oikeusasemaa vakavasti loukkaavaa säännöstä ei hyväksytyssä lakiehdotuksessa enää ole. Se olisikin ollut poikkeuksellinen ratkaisu, sillä vastaavaa ei ole kuntien eikä valtion virkasuhteisilla. Toteutuessaan tuo säännös olisi voinut johtaa viranhaltijan kannalta erittäin hankaliin tilanteisiin.

Viranhaltijalaki on kirjoitettu selkeäksi ja sen vuoksi erilaisia tulkintoja tuottavia epäselviä kohtia on viranhaltijasääntelyssä aiempaa vähemmän. Kirkolliskokous teki kuitenkin kirkkohallituksen esitykseen muutamia olennaisia muutoksia, muun muassa siirsi papin virkoja koskevan sääntelyn kirkon viranhaltijalakiesityksestä kirkkolakiin. Tämä ratkaisu ei ole  selkeyden kannalta optimaalinen eikä edes tarkoituksenmukainen. Papinvirka on palvelussuhdevirka siinä missä kaikki muutkin virat, ja sikäli näitä virkoja koskevista päätöksistä tulisi säätää kirkon viranhaltijalaissa. Tämä oli myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan kanta.

AKI-liitot on tuonut kirkolliskokousedustajien tietoon huolen siitä, että seurakuntapastorin ja papin virkojen sijaisuuksien hakijoilta evätään jatkossakin se oikeusturva, joka kaikkien muiden virkojen ja sijaisuuksien hakijoilla on, – nimittäin valitusoikeus nimityspäätöksestä. Tähän valituskieltoon ovat perusoikeusasiantuntijat useaan otteeseen kiinnittäneet huomiota. On kestämätöntä, että käytännössä kaikkiin muihin virkavalintoihin saa hakea muutosta, mutta kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta papeilta tämä oikeus on haluttu kieltää.

Uusikin kirkkolaki mahdollistaa edelleen kelpoisuusvaatimusten kiertämisen. Kirkon viranhaltijalain kelpoisuusvaatimussäännös koskee nimittäin vain virkasuhteita. Seurakunnat voivat jatkossakin kiertää kelpoisuusvaatimuksia sillä, että työntekijä otetaan virkasuhteen sijasta työsuhteeseen, ja tätä käytännössä myös tapahtuu. AKI-liittojen mielestä kelpoisuusvaatimukset olisi tullut ulottaa koskemaan myös työsuhteita. Esimerkiksi kunnissa kelpoisuusvaatimuksia sovelletaan sekä virka- että työsuhteisiin.

Eläkemaksuja halutaan alentaa – tässä on vaaran paikka

Kirkolliskokous myös päätti keskiviikkona 10.11.2021, että kirkon eläkemaksuja alennettaisiin 2 %-yksiköllä vuodesta 2023 alkaen. Tämä periaatepäätös on kirkon eläkejärjestelmän kantokyvyn kannalta erittäin vaarallinen. Nykyennusteella kirkon eläkerahasto on juuri riittävä, jos kirkosta eroaminen jatkuu nykytasolla ja sijoitustuottoja saadaan vuositasolla 3,0 %.

Jos kirkosta eroaminen kiihtyy, mikä on täysin mahdollista, vuosittainen eläkemeno voi nousta 2040-luvulla 65 %:iin kirkon palkkasummasta nykyisestä 45 %:sta. Tällä menolla eläkerahaston varat loppuvat 2050-luvulle tultaessa, mikä merkitsee joko eläkemaksujen huomattavaa kasvua tai eläkkeiden leikkauksia. Tuolloin ovat maksussa muun muassa nyt työelämässä olevien 40–59-vuotiaiden eläkkeet.

AKI-liitot ei voi hyväksyä näin lyhytnäköistä ratkaisua eläkkeiden rahoitukseen. Etukäteisellä rahastoinnilla voitaisiin välttää eläkkeiden rahoitusvaikeudet tulevaisuudessa.

Lisätietoja:

Jussi Junni
Toiminnanjohtaja
(09) 4270 1507
jussi.junni@akiliitot.fi

Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio