Uusi työpaikka – tuskin maltat odottaa, että pääset aloittamaan. Mutta ennen aloittamista kannattaa kyllä varata riittävästi aikaa työsopimuksen tekemiseen, sillä hyvä työsopimus on hyvän työsuhteen perusta.
Työsopimuksen tekemisestä
Suullinenkin työsopimus on pätevä, mutta lienee selvää, että sopimus on syytä aina tehdä kirjallisena. Kaikki ehdot, joista sovitaan suullisesti, voidaan yhtä hyvin kirjoittaa näkyviin työsopimukseen.
Ennen allekirjoittamista on tietysti tutustuttava allekirjoitettavaan dokumenttiin. Koska sopimukseen pitää perehtyä rauhassa ja siinä voi olla kohtia, joista on tarpeen konsultoida esimerkiksi oman ammattiliiton asiantuntijoita, työsopimusehdotus kannattaa pyytää hyvissä ajoin tutustuttavaksi. Yleensä se lähetetäänkin sähköpostilla etukäteen, ettei enää allekirjoittamistilanteessa kummallekaan osapuolelle tulisi yllätyksiä.
Kun saat työsopimusehdotuksen, tutustu siihen huolellisesti. Jos sopimuksessa on jotakin epäselvää, pyydä työnantajalta lisätietoa. Tyhmiä kysymyksiä ei ole; tarkennuksen pyytäminen kertoo siitä, että olet huolellinen ja suhtaudut asiaan vakavasti. Työsopimuksesta voi keskustella aina myös oman ammattiliiton asiantuntijoiden kanssa.
Sopimusehdotus ei ole vielä lopullinen sopimus ja sen sisällöstä pitäisi olla edelleen mahdollista neuvotella, ainakin jonkin verran. On selvää, etteivät kaikki ehdot ole kaikille yhtä tärkeitä. Sopimus on kahden kauppa ja kaikkia toiveitaan ei voi tietenkään saada läpi. Kannattaakin panostaa neuvotteluissa erityisesti niihin itselle erityisen tärkeisiin asioihin. Näin sopimuksesta tulee mahdollisimman hyvä.
Sopimukseen kirjataan kaikki ehdot mahdollisimman tarkasti ja selkeästi. On tärkeää, että kumpikin osapuoli myös ymmärtää ehdot samalla tavalla. Sen vuoksi niistä voi olla tarpeen käydä tarkentavaa sähköpostikeskustelua ja täsmentää ehtoja, ehkä tarvitaan myös esimerkkejä selventämään ehdon sisältöä. Ennen työsopimuksen allekirjoittamista on hyvä pyytää nähtäväksi työsuhteeseen mahdollisesti vaikuttavat ohjesäännöt, esim. matkustusohje.
Varmuuden vuoksi muistutan vielä, että mitään sellaista ehtoa ei kannata hyväksyä, joka antaisi työnantajalle oikeuden yksipuolisesti muuttaa sopimusta. Sellainen ehtohan vesittäisi koko sopimisen idean.
Alla olevasta listasta voit tarkistaa, mitä työsopimuksessasi pitäisi ainakin olla (ja mitä ehkä ei).
Työsopimuksen tarkistuslista
Sopimuksen osapuolet
Työsopimukseen laitetaan tietysti osapuolten eli työnantajan ja työntekijän nimi sekä koti- ja liikepaikka. Sen lisäksi sopimuksessa on syytä olla myös työnantajan y-tunnus. Se helpottaa työnantajan tavoittamista tarvittaessa myöhemmin, jos työnantajan nimi on muuttunut.
Työsuhteen kesto
Työsopimukseen tulee laittaa työsuhteen alkamispäivä. Se on se päivä, jolloin työnteko alkaa eli siis yleensä myöhemmin kuin työsopimuksen allekirjoituspäivä.
Työsopimus voidaan aina tehdä toistaiseksi voimassa olevana. Määräaikaisen työsopimuksen solmiminen edellyttää perusteltua syytä ja työsopimukseen tuleekin tällöin laittaa näkyviin määräajan päättymisajan tai arvioidun päättymisajan lisäksi määräaikaisuuden syy. Tyypillisimpiä perusteita määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle ovat perhevapaasijaisuus tai työn projektiluonteisuus. Myös yli vuoden työttömänä ollut henkilö voidaan ottaa määräaikaiseen työsuhteeseen.
On hyvä muistaa, ettei määräaikaista työsopimusta voi irtisanoa päättymään kesken määräajan, ellei tällaisesta mahdollisuudesta ole nimenomaisesti sovittu.
Koeaika
Työsopimuksessa voidaan sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, pääsääntöisesti enintään kuuden kuukauden mittaisesta koeajasta. Määräaikaiseen työsopimukseenkin voidaan ottaa koeaika. Senkin pituus on enintään kuusi kuukautta, mutta sen lisäksi enintään puolet määräaikaisen sopimuksen kestosta. Koeaikana kumpikin osapuoli voi purkaa sopimuksen päättymään ilman irtisanomisaikaa. Purkamisen tulee tapahtua koeajan tarkoitukseen nähden asiallisella perusteella, mutta työnantajakaan ei tarvitse koeaikana irtisanomisperustetta.
Työntekopaikka / selvitys työntekopaikan määräytymisen perusteista
Työntekopaikaksi määritetään yleensä tietty kaupunki tai työnantajan toimipiste. Varsinainen työntekopaikka voi olla myös työntekijän koti. Jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, sovitaan periaatteet, joiden mukaan eri työkohteissa työskennellään.
Työtehtävät
Työtehtävistä kannattaa sopia mahdollisimman tarkasti, sillä tällä ehdolla määritetään rajoja sille, mitä työnantaja voi määrätä sinut tekemään ja mitä siis toisaalta olet velvollinen tekemään. Pelkkä titteli ei siis riitä.
Sovellettava työehtosopimus
Selvitä sovelletaanko työsuhteeseen jotakin työehtosopimusta (TES) ja jos sovelletaan, niitä mitä. Pienet, uudet ja etenkin järjestäytymättömät työnantajat eivät aina itsekään ole tietoisia siitä, että alalla on yleissitova työehtosopimus, jota he ovat velvollisia noudattamaan. Yleissitovat työehtosopimukset löytyvät osoitteesta www.finlex.fi. Jos sovellettavaa työehtosopimusta ei ole, voidaan työsopimuksessa sopia jonkin alaa lähellä olevan TES:n soveltamisesta.
Jos työssä ei sovelleta mitään työehtosopimusta, täytyy omassa työsopimuksessa sopia kaikista tärkeistä, tyypillisistä TES-ehdoistakin. Tällaisia ovat mm. lomaraha, matkakulujen korvaaminen, palkankorotukset ja perhevapaiden palkallisuus. Nämä eivät siis ole lakisääteisiä.
Palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet ja palkanmaksukausi
Palkasta tulee tietysti sopia erityisen tarkasti. Rahapalkan lisäksi on syytä sopia luontoiseduista (esim. ateriaetu, asuntoetu). Kannattaa olla tarkkana siinä, tulevatko luontoisedut rahapalkan lisäksi vai vähennetäänkö luontoisetujen verotusarvo rahapalkasta.
Palkan oikean ja kohtuullisen määrän selvittämiseen voit saada apua liitostasi. Asiasta kannattaa toki keskustella myös muiden vastaavissa tehtävissä, samalla alalla toimivien kanssa.
Tulospalkasta on tärkeää sopia riittävän yksityiskohtaisesti ja selkeästi. Mikäli tulospalkkausmalli vaikuttaa monimutkaiselta, on hyvä laatia esimerkkilaskelmia. Koska työsuhde voi päättyä myös kesken tulospalkkakauden, on hyvä sopia jo työsopimuksessa siitä, miltä ajalta tulospalkka tällöin maksetaan.
Työaika
Työsopimuksessa sovitaan säännöllisestä työajasta ja työajan järjestämisestä (esim. onko käytössä liukuva työaika). Sopimuksessa voidaan viitata työaikalain ja sovellettavan työehtosopimuksen työaikaa koskeviin määräyksiin.
Matkustaminen
Matkakulujen korvaamisesta on yleensä sovittu työehtosopimuksissa. Kilometrikorvauksen ja päivärahan, niin niiden maksuperusteiden kuin määränkin osalta on hyvä viitata verohallinnon vuosittain antamiin päätöksiin verovapaista matkakulujen korvauksista.
Työsopimuksessa on myös hyvä sopia siitä, että työajalla tapahtuva matkustaminen luetaan työaikaan. Lisäksi kannattaa sopia, millä tavalla matkustaminen varsinaisen työajan ulkopuolella korvataan. Työaikalain mukaan matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei se samalla ole työsuoritus. Matkustusajan lukemisesta työajaksi kokonaan tai osittain voidaan toki sopia.
Irtisanomisaika
Irtisanomisajan osalta riittää yleensä, että viitataan työsopimuslain tai alan työehtosopimuksen määräyksiin. Työsopimuslain mukaisista irtisanomisajoista ja usein myös työehtosopimuksen mukaisista irtisanomisajoista voidaan sopia toisinkin. Itseään ei kuitenkaan kannata sitoa pitkään irtisanomisaikaan, sillä se voi vaikeuttaa todella paljon työpaikan vaihtamista.
Vuosiloman määräytyminen
Vuosiloman osalta riittää yleensä viittaus vuosilomalakiin tai alan työehtosopimuksen määräyksiin. Paremmistakin ehdoista voidaan toki sopia. Ainakin työsuhteen alkuvaiheeseen, kun lomaa ei ole vielä ehtinyt paljon kertyä, voi olla tarpeen sopia ylimääräisestä palkallisesta tai palkattomasta lomasta. Lomaraha ei ole lakisääteinen, joten jos lomarahan saamiseen oikeuttavaa työehtosopimusta ei ole, tässä kohtaa kannattaa sopia siitä. Lomaraha on yleensä 50 % vuosilomapalkasta.
Salassapito ja kilpailukielto
Salassapitovelvollisuudesta ja kilpailevan toiminnan kiellosta työsuhteen aikana säädetään työsopimuslaissa, joten niistä ei ole syytä, eikä yleensä edes tarpeenkaan sopia. Erityisesti kannattaa välttää ankaria sopimussakkoehtoja. Kilpailukieltosopimusta, joka koskisi työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa, kannattaa todellakin välttää. Sellaiset ovat valitettavan tavallisia ja voivat olla todella hankalia.
Jaana Liimatainen