Liity jäseneksi

Työntekijän näkökulmasta: Maria Väinölä

Maria Väinölä
Johtava kanttori, Seinäjoen alueseurakunta

Mahdollistaja

Kuuntelin Perttu Pölösen radio-ohjelmaa, jossa hän pohdiskeli identiteettiään. Olisiko hän eniten säveltäjä, puhuja, keksijä vai jotakin muuta? Kanttorina pohdiskelen usein samaa. Työnkuva on niin laaja, että siinä on mistä valita.

Itsestään selvästi kanttori on muusikko: soittaja, laulaja ja kuoronjohtaja. Moni on myös solisti, organisaattori, yhteyshenkilö, soitinhuoltaja, kaitsija, terapeutti, sihteeri, it-osaaja, taloudenhoitaja ja paljon muuta.

Vuosia sitten Kanttoreiden neuvottelupäivillä Turussa piispa Kaarlo Kallialan saarna jäi vaivaamaan mieltäni itselleni uudella näkökulmalla. Hän korosti, että kanttori on mahdollistaja. Kanttori kutsuu kokoon ja luo mahdollisuuksia. Kalliala korosti kanttorin roolia erilaisten musiikkiryhmien ja tapahtumien luojana ja niihin kutsujana. Nykyään hämmästyttävän moni seurakuntalainen havahtuu vasta, kun saa henkilökohtaisen kutsun.

Olen miettinyt uuden kirkkomusiikin syntymistä. Monet kanttorit säveltävät ja sovittavat omille ryhmilleen. Siihen pitäisi järjestyä jokaiselle tarpeeksi aikaa. Olen saanut mahdollisuuden tilata muutamia teoksia. Suuri kiitos ja kunnioitus kotiseurakunnalleni! Kirkko on perinteisesti ollut musiikin mesenaatti ja tilannut säveltäjiltä musiikkia omiin tarpeisiinsa. Viime aikoina tämä rooli on himmennyt ja mieluummin ajatellaan, että sävellykset syntyvät säveltäjän oman sisäisen innoituksen ajamana. Mutta jos kirkko ei tilaa kirkkomusiikkia niin kuka sitten? Mielestäni on seurakuntien velvollisuus tilata uutta musiikkia säveltäjiltä.

Kanttori voisi olla uuden musiikin mahdollistaja paitsi säveltämällä ja sovittamalla itse niin myös tilaamalla. Kovin moni seurakunta ei ole varautunut sävellysten tilaamiseen. Tavallisempaa on budjetoida varoja nuotteihin ja soittimiin. Aivan yhtä lailla voisi varata rahaa sävellysten tilaamiseen esim. seurakunnan tai kuoron juhlavuotta juhlistamaan. Parhaimmillaan se tarjoaisi motivoivaa harjoiteltavaa vähintään vuodeksi ja aktivoisi vaikka kaikki seurakunnan musiikkiryhmät sitä esittämään.

Pienempiäkin teoksia voisi tilata vaikka yksi laulu kerrallaan. Olen jo vuosia puhunut siitä, että hyvistä, nykynuoria puhuttelevista kristillistä arvomaailmaa heijastavista vihkilauluista on pulaa. Jollekin säveltäjälle olen ideaa uudesta vihkilaulukokoelmasta tarjoillutkin. Tyttäreni meni naimisiin vuosi sitten ja tilasin omalla kustannuksellani heille häälaulun Anna-Mari Kaskiselta ja Lasse Heikkilältä. Oli riemastuttavaa ja aivan erityistä saada esittää uunituore laulu uudelle avioparille. Toivon, että se löytää tiensä muidenkin hääjuhliin.  Ehkä juuri tässä laulussa on kokoelman alku.