Essi Hyvönen, asiantuntija, AKI-liitot
Useimmat meistä kuuluvat vähemmistöön ainakin jossakin elämänsä vaiheessa. Vaikka julkisessa keskustelussa turvallisemman tilan periaatteet yhdistetäänkin usein seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluviin nuoriin, turvallisempi tila on kaikkia varten.
Turvallisemman tilan periaatteilla edistetään jokaisen mahdollisuutta kokea olonsa turvalliseksi omana itsenään. Turvallisemmassa tilassa toista kohdellaan kunnioittavasti ja asiallisesti kristillisen etiikan ja normaalien käytöstapojen mukaisesti. Erityisesti turvallisempi tila pyrkii huomioimaan marginalisoituihin tai syrjittyihin vähemmistöihin kuuluvia. Erimielisyyksille annetaan tilaa ja ennakkoluulot tunnustetaan mutta niiden ei anneta vaikuttaa keskinäiseen kohteluun.
Mitä periaatteisiin kuuluu
Turvallisemman tilan periaatteet ovat peräisin 1960-luvun Yhdysvalloista, ja Suomessa niistä on puhuttu 2010-luvulta lähtien internetin levitettyä tietoisuutta niistä, yhdenvertaisuuskouluttaja Javiera Marchant Aedo kertoo. Turvallisemman tilan periaatteet muodostetaan yhteisöjen kesken. Yhtä ainoaa mallia ei ole. Vaikka mallia voi lainata muilta, on tärkeää arvioida, mitä periaatteita juuri omassa yhteisössä tarvitaan. Tyypillisesti turvallisemman tilan periaatteisiin kuuluu kolme osa-aluetta: syrjimättömyys, itsemääräämisoikeus ja tilivelvollisuus.
Syrjimättömyydellä tarkoitetaan sitä, että jokaisella on oikeus olla olemassa ilman syrjintää tai häirintää. Syrjintä voi perustua ikään, varallisuuteen, vammaisuuteen, etnisyyteen, työmarkkina-asemaan, uskontoon, sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen.
Itsemääräämisoikeus viittaa yksilön oikeuteen tulla kunnioitetuksi omana itsenään. Vain yksilöllä itsellään on lupa määritellä, millainen hän on tai haluaa olla.
Tilivelvollisuudella puolestaan tarkoitetaan sitä, että kunkin yhteisön jäsenen tulee tietää, mitä seuraamuksia loukkaavilla teoilla on ja sitoutua siihen, että jos toimii itse loukkaavalla tavalla, tilannetta käsitellään ja pyritään parantamaan toimintaa jatkossa.
Turvallisempi tila ei tarkoita kaikille mukavaa tilaa. Mukavuus ja turvallisuus eivät ole synonyymeja, eikä epämukavuus aina tarkoita syrjintää.
Jokaisella meistä on joitakin sisäistettyjä ajatuksia, jotka voivat loukata toisia. , Marchant Aedo muistuttaa. Usein tällaiset sisäistetyt ajatukset liittyvät esimerkiksi sukupuoleen, etnisyyteen tai uskontoon. On tärkeä tiedostaa, että toiminta voi olla loukkaavaa, vaikka tarkoitus olisi hyvä tai neutraali.
Tällöinkin huomio kohdistetaan henkilön sijaan toimintaan: Tähän tunnetyöhön on oikeus saada apua omassa yhteisössä, kunhan ei vaadi sitä uhrilta, Marchant Aedo kertoo.
Turvallisemman tilan periaatteet vaativat toteutuakseen suunnittelua, toimeenpanoa ja seurantaa.
Turvallisemman tilan periaatteet tulisi muodostaa ja sopia yhteisön kesken, ja niihin tulisi palata aika ajoin. Yhteisön jäsenten tulee tietää ja ymmärtää periaatteiden sisältö ja sitoutua noudattamaan niitä, Marchant Aedo kertoo. Yhteisön tulisi sopia esimerkiksi tilanteisiin puuttumisen vastuista ja menetelmistä. On tärkeää muodostaa yhteinen ymmärrys myös siitä, millaisiin tilanteisiin puututaan sekä siitä, missä asioissa noudatetaan nollatoleranssia.
Marchant , ettei turvallisempi tila tarkoita kaikille mukavaa tilaa. Mukavuus ja turvallisuus eivät ole synonyymeja, eikä epämukavuus aina tarkoita syrjintää. Aika ajoin yhteisöissä on käytävä vaikeitakin keskusteluja, eikä keskustelun epämukavuus tarkoita automaattisesti syrjintää. Yhteisön jäsenten olisi hyvä tunnistaa, että kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta kaikki käytös ei ole.
Kirkko ja turvallisemman tilan periaatteet
Turvallisemman tilan periaatteet sopivat Jeesuksen toimintaan erinomaisesti, Marchant Aedo sanoo.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Turvallinen seurakunta -ohjeistusverkkosisältö toimii hyvänä pohjana ja johdatuksena aihepiiriin.
Järjestöjen, yritysten ja muiden julkisen sektorien toimijoiden käyttöön löytyy materiaalia esimerkiksi googlesta hakusanoilla ”turvallisemman tilan periaatteet”. Kirkko myös järjestää 25.10. Kirkon talolla Etelärannassa hybridiseminaarin, jossa käsitellään muiden aiheiden mukana turvallisemman tilan ohjeistusten rakentamista. Tilaisuus striimataan kirkon Youtube-kanavalle.
Harva meistä haluaa tietoisesti loukata toisia. Jos ei tiedä, voi kysyä. Jos vahingossa loukkaa, voi pyytää anteeksi ja ottaa opikseen. Jokaisella meistä on oikeus tulla kohdatuksi ja hyväksytyksi juuri sellaisina kuin olemme.
Artikkelia varten on tutkittu aiheeseen liittyviä internetsivuja ja haastateltu yhdenvertaisuuskouluttaja Javiera Marchant Aedoa.