Mikko Myllys, TM, Helsinki
Aloitin itse teologian opinnot lähes 30 vuotta sitten syksyllä 1995 ajatuksenani työllistyä Suomen ev.lut. kirkon palvelukseen papin tehtävissä. Paljon on Vantaassa virrannut vettä tuon jälkeen, enkä ole papillisia tehtäviä sitten kesäteologivuosien tehnyt. Sen sijaan olen saanut työskennellä pian 20 vuotta suomalaisen yritysmaailman palveluksessa IT-alalla ja niistä viimeiset 10 vuotta johtavassa asemassa. Laskujeni mukaan olen näiden vuosien aikana palkannut kymmenkunta teologia joko vakituisiin tai määräaikaisiin tehtäviin. He kaikki työskentelevät tällä hetkellä yksityisellä sektorilla, valtaosa heistäkin johtavissa tehtävissä.
Kolme keskeistä prosessia
Mitä valmiuksia yksityisellä sektorilla työskentely teologilta edellyttää? Tietenkin sen lisäksi, että on nyt lähtökohtaisesti tolkun ihminen. Itse ajattelen, että organisaatiot – niin yksityisen sektorin kuin julkisen ja kolmannenkin sektorin – toimivat kolmen keskeisen prosessin varassa: Organisaatiossa johdetaan aina prosesseja, numeroita ja ihmisiä. Tähän lisätään sitten vielä hyvä strategia, jossa on esitetty tavoite, jota kohti pyritään (visio) sekä keinot ja valinnat, joilla tämä tavoite saavutetaan (strategiset valinnat). Ei johtaminen lopulta ole sen kummallisempaa: Organisaatiolla on nuo strategiassa määritetyt tavoitteet ja näitä pyritään saavuttamaan johtamalla mainittuja kolmea kokonaisuutta.
Stereotypisoiden voidaan sanoa, että insinööreillä on erityisiä koulutuksen tuomia valmiuksia prosessien johtamiseen ja kauppatieteilijöillä numeroiden johtamiseen. Entäpä sitten ihmisten johtaminen? Ajattelen, että tyypillisesti insinöörikoulutuksen tai kauppatieteiden ytimessä eivät ole ihmisiin yksilöinä ja asiantuntijoina liittyvät kysymykset. Voisivatko siis teologit ottaa tuon roolin ja olla erityisen hyviä johtamaan ihmisiä? Mielestäni kyllä. Mutkat oikoen voidaan olettaa, että teologit ovat lähtökohtaisesti valmiimpia johtamaan ihmisiä kuin insinöörit tai kauppatieteilijät.
Tulevaisuuden työelämässä ihmisten johtaminen korostuu
Tulevaisuuden työelämässä – ja jo nykyisinkin – ja minkä tahansa organisaation menestystekijänä korostuu voimakkaasti ihmisten johtaminen prosessien ja numeroiden johtamisen sijaan. Prosessit voivat olla monimutkaisia, mutta niitä pystytään aina yksinkertaistamaan ja sujuvoittamaan. Ketteryys on ollut jo pidempään pöhinäsana tällä alueella. Numeroiden johtaminen taas on alakoulun matematiikkaa: yhteen- ja vähennyslaskua, kertotauluja ja jakolaskuja. Liiketoimintaa johtaessani minun ei ole koskaan tarvinnut derivoida, korottaa potenssiin tai laskea kartion tilavuutta.
Sen sijaan ihmisten johtamisessa ollaan aina tekemisissä erilaisten monimutkaisten psykofyysisten yksilöiden kanssa. Ihmisten persoonaa ja psyykettä ei voi leanata eikä wikipediasta löydy kaavaa ihmisten käyttäytymisen määrittelemiseksi erilaisissa tilanteissa. Ihmisten johtaminen edellyttää sosiaalista tilannetajua ja psykologista ymmärtämistä. Sen käsittämistä, mitkä asiat motivoivat ihmisiä ja mitkä syövät energiaa. Ihmisiä johdettaessa on kyettävä luovimaan konfliktien keskellä, ja välillä myös ratkomaan päiväkodin hiekkalaatikolta tuttuja riitatilanteita. Johtajan on myös kestettävä omaan toimintaan liittyvää aiheettomaltakin tuntuvaa kritiikkiä ja toisaalta kyettävä ohjaamaan eri lähtökohdista tulevia ihmisiä tavoitteelliseen yhteistyöhön. Hoksnokkaa on hyvä olla. Tätä kaikkea voi – ja pitääkin – opiskella ja harjoitella, mutta menestyäkseen ihmisten johtamisessa näihin on hyvä olla luontaista taipumusta.
No entä sitten teologin koulutus: Antaako se valmiuksia edellä kuvattuun ihmisten johtamiseen? Mikä merkitys kreikan deklinaatioilla, tomistisella teorialla tai investituurariidalla on ihmisten johtamisessa? Vastaus on tietenkin se, että näillä ei ole minkäänlaista merkitystä sen kannalta, onko joku hyvä ihmis
ten johtaja vai ei. Perinteisesti ajateltu teologian kova ydin ei anna valmiuksia ihmisten johtamiselle. Nämä tekevät ihmisestä kyllä hyvin oppineen teologin, joille on esimerkiksi kirkon piirissä tulevaisuudessakin tarvetta. Jos teologi sen sijaan nimenomaan haluaa työllistyä tehtäviin, joissa johdetaan organisaatioita – yksityisellä, julkisella tai kolmannella sektorilla – on hänen on syytä opiskella ja sisällyttää tutkintoonsa erityisesti näitä asioita, jotka valmentavat ihmisten johtamiseen. Johtamistehtävässä ei nimittäin voi ihmisiltä välttyä ja kyky johtaa heitä on edellytys organisaation menestymiselle. Ei prosessien ja numeroiden ymmärtämisestäkään haittaa ole.
Kirjoittaja on teologi mammonan palveluksessa, jota kiinnostavat strategiaan liittyvät kysymykset sekä ihmisten, numeroiden ja prosessien johtaminen.