Merja Laaksamo, päätoimittaja
Suuria jännityksen hetkiä koettiin kirkkomusiikin maailmassa loppukesän aikana, kun koronarajoitukset tiukentuivat ja livetilaisuudeksi suunniteltu Pohjoismainen kirkkomusiikkisymposium jouduttiin yhtäkkiä muuttamaan striimatuksi tilaisuudeksi.
Suuri osa konserteista striimattiin ja osasta kanavia tehtiin videot, joihin ilmoittautuneet saivat linkin. Tässä lehdessä pääsemme kurkistamaan symposiumin aiheisiin kuvien ja alkuperäisistä kanavista kirjoitettujen artikkeleiden avulla.
Virsileikki eli Hymnplay oli yksi symposiumiin suunnitelluista työpajoista. Osallistujilla oli mahdollisuus tutustua Virsileikkiin Sirkku Rintamäen, Elsa Sihvolan ja Mirja Ilkan toteuttaman esittelyvideon avulla. Cruxin artikkelissa Sirkku Rintamäki kertoo Virsileikin mahdollisuuksista luoda yhdessä uutta virttä. ”Virsileikki on leikkiin virittävän työpajan ja osallistavan konsertin kokonaisuus, jossa virsi on sekä leikkikenttä että leikkikalu. Mukana on vanhoja virsiä, villivirsiä ja hetkessä luotavia uusia virsiä.”
Millainen on kirkkomuusikon suhde pyhään? Asiaa pohtii artikkelissaan Kaija Huhtanen, joka on tehnyt aiheesta tutkimuksen vuosina 2017–2019. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä kanttori pitää pyhänä ja mikä on hänelle arkea, mikä on pyhän merkitys hänen työntekonsa kannalta. Työnteon rutiinit tukahduttavat helposti pyhän, moni kanttori kaipasi aikaa ja mahdollisuutta oman hengellisen elämän hoitamiseen.
Kirkkomusiikin koulutus Sibelius-Akatemiassa täyttää syksyllä 2021 tasan 70 vuotta. Liturgisen musiikin opetus on alusta alkaen ollut läsnä kolmen kivijalan, eli urkujensoiton, laulun ja kuoronjohdon opetuksen rinnalla ja osana. Liturgisen musiikin opetuksesta ja koulutuksen kehityksestä kirjoittaa Timo Kiiskinen.
Kirkkomusiikkisymposiumiin oli suunnitteilla myös gregoriaanisen laulun kanava. Aiheeseen päästiin tutustumaan striimin avulla, kun artikkelin kirjoittaja Hilkka-Liisa Vuori ja Johanna Korhonen esiintyivät kokoonpanossaan Vox Silentii, joka on toiminut vuodesta 1992 lähtien. Artikkelissaan Hilkka-Liisa Vuori tutkii gregoriaanista laulua hyvinvoinnin lähteenä ja mietiskelyyn johdattajana. Gregoriaaninen laulu voi olla parhaimmillaan mielen, kehon, äänen ja tilan resonanssia.
Symposiumin aiheiden lisäksi tutustumme Anniina Nylundin tutkimukseen, jonka hän on tehnyt Joensuun seurakuntayhtymän ja Jyväskylän seurakunnan kokemuksista työaikakokeilusta vuosina 2018–2020. Jyväskylän seurakuntaan liittyy myös Paulus Pikkaraisen artikkeli ”Millainen on hyvä johtaja?” Artikkeli pohjautuu Pikkaraisen tekeillä olevaan pastoraalitutkimukseen, jonka tapausesimerkki on Jyväskylän seurakunnasta.
Henri Järvinen kävi Uudessakaupungissa tutustumassa Ende und Beginn -kirkko-oopperaan, joka kantaesitettiin elokuussa. Olli Kortekankaan säveltämä kirkko-ooppera kuvaa Dietrich Bonhoefferin viimeisiä vuosia vankeudessa.
Lämpimät onnittelut Vuoden Kanttorille Ossi Jauhiaiselle, jonka ajatuksia on luettavissa tästä lehdestä.
Lehdestä löytyy myös ajankohtaisia edunvalvonta-asioita: tulossa olevat luottamusmiesvaalit, Pappisliiton ja Kanttori-urkuriliiton valtuustovaalit, Kirkon johtamisforum sekä pian alkavan uuden neuvottelukierroksen haasteet.