Ilari Huhtasalo, päätoimittaja
AKI-liittojen jäsentutkimus on kartoittanut suomalaisen papiston ja kirkkomuusikkojen jaksamista, asenteita ja odotuksia vuosituhannen alusta lähtien. Teologiliiton jäsenet ovat mukana tutkimuksessa nyt toisen kerran.
Professori Kati Tervo-Niemelän toukokuun lopussa julkaistu perusteellinen tutkimus antaa kuvaa pandemian aikaisesta jäsenistömme tilanteesta. AKI-liitot viesti jo viime vuoden aikana huolestuttavista löydöksistä liittyen muutokseen työssä jaksamisessa: yli puolet vastaajista koki työn kuormittavuuden lisääntyneen.
Tässä lehdessä julkaistavassa artikkelissa Tervo-Niemelä nostaa esille tutkimuksessa esiin nousseita muutoksia työorientaatiossa, hengellisyyden harjoittamisessa sekä kirkon eri työtehtävien arvostuksessa. Muutokset ovat pääosin tapahtuneet kaikissa ikäryhmissä, eli kyse ei ole pelkästään nuoremmissa ikäluokissa esiintyvistä ilmiöistä.
Tässä numerossa luomme laajemmin katsausta kirkossa esiintyviin hengellisyyden ilmiöihin. Katja Kankaan artikkeli Pyhän hipaisemaa keskustelee populaarimusiikin hengellisestä käytöstä: Kangas käsittelee musiikkia kielenä, jonka avulla hengellistä kokemusta sanoitetaan. Kangas huomauttaa, että musiikki saa uusia sävyjä hengellisissä konteksteissa kuten kirkkotilassa.
Juhana Unkurin artikkeli Uushenkisyys haastaa kirkkoa kartoittaa uushenkisyyteen liittyviä ilmiöitä sekä niiden kohtaamista kirkon työssä. Jutussa haastateltu Hengen uudistus kirkossamme ry:n toiminnanjohtaja Timo Pöyhönen muistuttaa, että kirkko on alusta saakka toiminut erilaisten hengellisten virtausten rajapinnoilla.
AKIn jäsentutkimus toteutettiin aivan koronapandemian loppumetreillä, eikä siitä voi vielä tehdä johtopäätöksiä pandemian jälkeisestä ajasta. Toivon, että normaaliin paluu helpottaa kognitiivista kuormaa työpaikoilla. Lähikulttuuriin palaaminen on tuonut takaisin kasvokkain kohtaamisen. Tämän lisäksi kokousten väliin varattavat siirtymäajat antavat aivoillemme aikaa hengähtää ja mahdollisuuden orientoitua seuraavaan tehtävään.
Elämä jatkaa kulkuaan suureksi osin koronaa edeltävillä uomilla. Vielä tarkkaillaan, missä määrin esimerkiksi tapahtumiin tai koulutuksiin osallistuminen palautuu vanhoille tasoille ja minkälaiset tapahtumat, verkostot tai koulutukset jäävät elämään etätodellisuuteen.