Liity jäseneksi

Myönteisiä signaaleja

Ilari Huhtasalo, Asiantuntija, AKI-liitot

Siunauksen signaalit on kirkon tulevaisuusselontekona uudenlainen. Millaiset trendit tulevaisuuden kirkkoon vaikuttavat ja millaista osaamista tarvitaan?

”Meillä on aineksia myös toisenlaisiin tarinoihin kirkon tulevaisuuksista. Ne haastavat nykyiset, usein uhkakuviin perustuvat ja pessimistiset näyt. Signaalihuoneiden terveiset kertovat, että kirkkoa tarvitaan monien mielestä nyt enemmän kuin pitkiin aikoihin. Tämä positiivinen viesti on päättäjien hyvä kuulla.”

Kirkon tuorein tulevaisuusselonteko Siunauksen signaalit päättää analyysinsä myönteiseen nuottiin. Mitä ovat signaalit, entä signaalihuoneet ja miten niiden antia voidaan kirkossa hyödyntää.

Kirkko tuottaa paljon tietoa toiminnastaan, mutta tiedonkeruu tapahtuu pääosin työntekijätasolla, sanoo selonteon valmistelua johtanut Kirkkohallituksen sosiaalietiikan ja kestävän kehityksen asiantuntija TT Liisa Björklund.

Tämän päivän ilmiöt näkyvät laajassa aineistossa

Heikot signaalit ovat tulevaisuustutkimuksen käsitteistöä ja tarkoittavat muutosta ennakoivia heikkoja viitteitä muutoksesta. Björklund arvioi, että seurakunnilla on tiiviit yhteydet alueensa seurakuntalaisiin, asukkaisiin ja muihin toimijoihin, mutta tiedonkeruun osalta tätä ei olla aiemmin hyödynnetty systemaattisesti.

”Menetelmä otettiin ilolla vastaan. Seurakunnat lähtivät mielellään kutsumaan ihmisiä signaalihuoneisiin”, Björklund kertoo. Signaaleita on kerätty tulevaisuusselontekoa varten järjestetyissä 16 signaalihuoneessa, verkkokyselyllä sekä SuomiAreenassa ja Herättäjäjuhlilla järjestetyissä pop up -haastatteluissa.

Tulevaisuusselonteon sisältö on herättänyt paljon keskustelua. Björklund kertoo, että keskustelun tiimoilta on ollut tarpeellista huomauttaa, ettei selonteossa esitetyissä signaaleissa ole kyse kirkon opinkappaleista. Signaaleja kerättäessä ei voitu päättää, minkälaista aineistoa saadaan. Aineistoon on noussut muun muassa tämän päivän ilmiöitä kuten polyamoria, valkoinen noituus ja parantavat kivet.

Signaaleita kirjattaessa on pyritty mahdollisimman laajaan avoimuuteen. Signaalityöpajoissa kerätty aineisto on avoimesti kaikkien nähtävillä. Vaikka Siunausten signaaleja tulee arvioida laadullisena tutkimuksena, on otosta pidettävä laajana. Björklund toteaa, ettei signaalien sisällöissä havaittu oleellisia eroja esimerkiksi haja-asutusalueilla tai pääkaupunkiseudulla kerättyjen signaalien välillä.

Tulevaisuusselonteossa esitetyissä signaaleissa ei ole kyse kirkon opinkappaleista.

Arkinen pyhä

Björklund kertoo yllättyneensä siitä, kuinka luontevaa hengellisistä asioista puhuminen oli ihmisille signaalihuoneissa. Pyhä kohdattiin arkisina hetkinä: kauniin maiseman, luonnon kauneuden aamupalahetken tai iltarukouksen äärellä.

Signaalihuoneissa kirkkoa ei erityisemmin haastettu. Björklund tulkitsee, että ihmiset tarvitsevat tasoa, jolla kokea pyhä. Jotakin, josta ponnistaa jaetun historian ja arvojen kautta. ”Selonteon viesti on, että ihmiset kaipaavat yhteisöä, jossa voivat elää kristinuskoa todeksi tässä maailmassa”, Björklund sanoo.

Kirkolla on vahva identiteetti, joka auttaa elämään kristittynä tässä ajassa. Björklund kysyy, voisiko kutsu kristilliseen elämään olla enemmän lähimmäisen palvelemista, luomakunnan suojelemista ja evankeliumin todeksi elämistä kuin ihmisiä vieraannuttavaa opillista keskustelua siitä, keitä kirkossa saa vihkiä.

Ei toiminnan kohteita vaan toimijoita

Kirkossa puhutaan paljon vapaaehtoistyöstä ja ilmaisu on vakiintunut myös seurakuntalaisten keskuudessa.

Björklund haastaa jaottelun työntekijöihin ja vapaaehtoistyöntekijöihin ja kysyy, olisiko jo aika puhua seurakunnista kristittyjen yhteisöinä. ”Näkisin, että tulevaisuuden kirkossa ollaan yhdessä kristittyinä toimimassa. Tietysti tarvitaan ihmisiä eri rooleissa yhteisön eri tehtäviin.”.

”Yhteisöä ei rakenneta siten, että hierarkkinen taso päättää, että nyt tarvitaan kolme vapaaehtoista messuun”, Björklund sanoo. ”Yhteisön jäsenten on itse päätettävä kuinka toimivat ja elävät. Seurakuntiin tarvitaan osaamista etsiä ihmisiä ja kutsua mukaan – ei toiminnan kohteeksi vaan toimijaksi.”

Björklund sanoo, että kyseessä on koulutuksen ja johtamisen kysymys. ”Kuinka organisoidutaan ja millaiset rakenteet mahdollistavat toimijuuden yhteisöissä. Esimerkiksi DIAK tarjoaa laadukasta koulutusta yhteisönrakennuksen saralla. ”

Björklund muistuttaa, että kirkosta löytyy paljon pieniä seurakuntia, jotka todella elävät kiinni yhteisöjensä arjessa. Ylipäätään seurakunnissa tehdään Björklundin arvion mukaan paljon fantastista työtä. ”Olisi viestittävä suoritetason vaikutusten lisäksi kaikesta siitä hyvästä, jota kirkko tekee”, Björklund toteaa.

Kirkkoa tarvitaan monien mielestä nyt enemmän kuin pitkiin aikoihin.

Mihin kirkkoa johdetaan

Björklund tahtoo haastaa näkemyksen, ettei kirkkoa voi johtaa. ”Kirkkoa johdetaan koko ajan johonkin. Jos sitä ei johdeta tietoisesti, se kulkee sumussa kohti tulevaisuutta.”

Keskeinen haaste on, ettei kirkolla ole tavoitteita. Björklund sanoo, että kirkossa tuotetaan toimintaa, mutta ei tiedetä, mitä toiminnalla tavoitellaan. ”Tässä ajassa yrityksiltä, julkishallinnolta ja järjestöiltä edellytetään yhä enemmän vaikuttavuuden raportointia.”

Olisi uskallettava valita mitattavia tavoitteita ja seurata tuloksia. Olla kiinnostuneita haavoittuvassa asemassa olevista. Kirkko kerää dataa suoritteista, mutta tavoitteet, arviointikriteerit, tulokset ja vaikutukset jäävät näyttämättä. ”Kaikille ei kuitenkaan voi olla kaikkea, koska silloin voi käydä niin, ettei olla kenellekään enää mitään”

”Lopulta on kyse siitä, eletäänkö teologiaa ja evankeliumia todeksi ihmisten vuorovaikutuksen tasolla”, Björklund toteaa ja täsmentää, että tulkitsee tässä signaaliaineistoa omasta asiantuntemuksestaan käsin.

Kirkolta toivotaan nyt kykyä kuunnella ihmisiä ja kysyä kenestä kirkko on kiinnostunut. ”Se tarkoittaa teologiaa, jota tehdään ihmisten kanssa arjen tasolla. ”

Hierarkian huipulta tehdyt määrittelyt tulevat aina ulkopuolelta. ”Kuunnellaanko heitä, jotka tulevat jo nyt kuulluksi vai heitä, joilla ei ole yhteiskunnassa ääntä?”

Tulevaisuusselontekoon ja signaaleihin voi tutustua kirkkohallituksen verkkosivuilla https://evl.fi/tiedote/siunauksen-signaalit-kutsuu-kuunteluun-tuore-tulevaisuusselonteko-puhutti-kirkolliskokouksessa/