Katja Kangas, Yhteisö- ja hoivamuusikko, Yhteinen seurakuntatyö, Espoon seurakunnat
Suomessa elää arviolta 193 000 muistisairasta ihmistä, joista 100 000 sairastaa lievää muistisairautta ja 93 000 keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta. Vuosittain noin 14 500 uutta ihmistä sairastuu Suomessa muistisairauteen.
Hoivakodeissa asuvan seurakunnan koko kasvaa siten vauhdilla, ja pitkäaikaishoitopaikkojen asukkaiksi päädytään kotisairaanhoidosta yhä huonompikuntoisena. Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä. Miten palvella tätä seurakuntaa mahdollisimman sensitiivisesti ja siten, että syvästikin muistisairas voisi kokea osallisuutta seurakuntien hartaus- tai musiikkihetkissä?
Musiikilla on todettu olevan kokonaisvaltaisesti kuntouttava vaikutus vielä pitkällekin edenneessä muistisairaudessa. Musiikki herättää tunteita ja muistoja. Se aktivoi aivoja ja kehoa sekä mielihyvähormonien syntymistä. Musiikin avulla omaan maailmaansa uponnut, puhekyvytön muistisairas voi yhä kokea osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. On nimittäin ihmeellistä, että vuosiakin puheen ulottumattomissa ollut muistisairas voi laulaa tuttuja lauluja kymmeniä putkeen, sanoineen kaikkineen. Ja jos sanat eivät enää löydy, niin hyräily tai pelkästään tutun musiikin kuuleminen voivat tuoda muistisairaan läsnä olevaksi tähän hetkeen, hetkeksi pois eristäytyneisyyden ja yksinäisyyden kokemuksista.
Hoivakodeissa asuvan seurakunnan koko kasvaa vauhdilla
Lauletaan tuttuja lauluja
Oleellista muistisairaan kohtaamisessa ovat läsnäolo, kunnioittava kohtaaminen, kiireettömyys sekä toimintakyvyn tason ymmärtäminen. Musiikin valitsemisen kannalta tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yhteisiin hetkiin valitaan lauluja, jotka ovat tallentuneet pitkäkestoiseen tunnemuistiin, ja joihin voi liittyä ilman virsikirjaa tai lauluvihkoja. Pidemmälle edennyt muistisairaus vie usein paitsi puhe- myös lukutaidon.
1920−1960-luvuilla syntyneet ovat vielä oppineet koulussa ja kenties kodissakin useita hengellisiä lauluja ja virsiä. Voi olla, että tästä materiaalista ei löydy lauluja kirkkovuoden eri kohtiin, mutta osallisuuden kannalta tärkeämpää onkin, että laulu on tuttu.
Monet hengelliset laulut ja virret ovat olleet osa yhtenäiskulttuuria, eikä niitä ole koettu samalla tavalla uskonnonharjoittamiseksi kuin nykyään. Virret edustavat monille tietynlaista turvallista ja tuttua mielenmaisemaa. Ne vievät usein lapsuus- ja kouluvuosiin, vahvistaen yksilön minäkokemusta, sellaista ydintä, mikä voi muistisairaan pirstaloituneessa ja kaoottisessa nykyhetkessä olla korvaamattoman tärkeää.
Seurakunnan hartaus- tai musiikkihetki voi tuoda muistisairaalle lohdutusta ja iloa monella tasolla. Arvostava läsnäolo, musiikin avulla saavutettu yhteys, mahdollisesti kosketus, omalla nimellä tervehtiminen, hymy ja huumori ovat oivallisia välineitä tähän. Musiikilla voidaan tavoittaa myös heitä, jotka eivät ole elämässään olleet seurakunta-aktiiveja. Riippumatta elämänkatsomuksesta, yhtenäiskulttuurissa kasvaneet vaikuttavat arvostavan virsiä ja hengellisiä lauluja. Niitä halutaan kuulla ja laulaa yhdessä. Virret ja laulut ovat samalla rukousta. Vaikka mitään ei sanottaisi, niin musiikki sanoo jo kaiken.
Mitä ovat tulevien sukupolvien hengelliset laulut?
Suuri kysymys on, mitä ovat ne tulevien sukupolvien hengelliset laulut, joita muistetaan vielä muistin mentyäkin? Jo nyt hoivakodeissa asuu Beatles-sukupolven edustajia, joille läheisempää musiikkia ovat pop-kulttuurin ikivihreät eivätkä niinkään lapsuuden virret tai pyhäkoululaulut. Kouluissa ei enää pidetä tunnustuksellisia aamuhartauksia – juuri näistä urkuharmonin tuoksuisista aamuhetkistä on useimmilla menneillä sukupolvilla vahvimmat virsimuistot. Kouluissa eivät useinkaan hengelliset laulut tai virret muutenkaan kuulu enää ohjelmistoon. Vielä vähemmän niitä lauletaan keskivertoperheen arjessa. Seurakuntien muskareihin osallistuu vain kourallinen kansasta. Rippikoulu pitää vielä pintansa, mutta jääkö riparilauluista tarpeeksi voimakas tunnemuistijälki, jotta hoivakodeissa voisi tulevaisuudessa kaikua Evankeliumi tai Lapsuuden usko? Tätä emme vielä tiedä.
Kirjoittaja kuuluu sairaalasielunhoidon, yhteisen vammaistyön sekä oppilaitostyön toimintaryhmiin.
Lisää tietoa: www.muistiliitto.fi, www.vahvike.fi
Vinkkejä musiikki- tai hartaushetkeen muistisairaiden parissa:
– Esittäydy selkeästi ja kerro mitä tapahtuu.
– Jos mahdollista, tervehdi jokaista osallistujaa kätellen.
– Lauluvihon tekeminen saattaa helpottaa osallistumista heille, jotka vielä pystyvät lukemaan. Fonttikoon tulisi olla vähintään 18 ja mielellään lihavoituna. Laulut/virret löytyvät helpommin, jos ne ovat siinä järjestyksessä, missä ne lauletaan. Oikean laulun etsiminen esimerkiksi virsikirjasta on useimmille muistisairaille mahdoton tehtävä.
– Hartaushetken tai jumalanpalveluksen alussa voi orientaatiota auttaa, mikäli soittaa esim. YouTubesta kirkonkellojen ääntä.
– Laulujen sävellajeja voi laskea reippaasti, kuitenkin niin, että myös miesäänellä on mahdollista laulaa soivalta korkeudelta.
– Selkokieli auttaa eli lyhyitä ja selkeitä lauseita toiminnanohjaukseen, eikä pitkiä tekstejä tai puheosuuksia.
– Mikäli musiikki herättää tunteita tai muistoja, niin niiden jakamiselle olisi arvokasta antaa tilaa. Kiireettömyys on muutenkin suotavaa.
– Muistisairaat aistivat hämmästyttävän hyvin muiden tunnetiloja ja yleistä ilmapiiriä. Turvallisen, arvostavan ja toivoa tuovan läsnäolon luominen tilaisuuteen voi kantaa muistisairaan arjessa hyvänä tunnejälkenä pitkään.
Tuttuja virsiä ja hengellisiä lauluja
Virsien lisäksi mm. monissa kansanlauluissa on uskonnollista sisältöä, ja näitä lauluja voidaan myös hyvin hyödyntää hartauksissa. Eri herätysliikkeillä on lisäksi omaa ohjelmistoaan, jota ei ole sisällytetty tähän listaan. Virsistä muistetaan usein paremmin vuoden 1938 virsikirjan sanat uudistettujen 1986 virsikirjan sanojen sijaan.
Virsiä
1 Hoosianna
21 Enkeli taivaan
30 Maa on niin kaunis
77 Käy yrttitarhasta polku
332 Herraa hyvää kiittäkää
338 Päivä vain ja hetki kerrallansa
341 Kiitos sulle, Jumalani
397 Kun on turva Jumalassa
462 Soi kunniaksi Luojan
484 Totuuden Henki
490 Mä silmät luon ylös taivaaseen
492 Ystävä sä lapsien
555 Oi Herra luoksein jää
571 Suvivirsi
584 Suomalainen rukous (Siunaa ja varjele meitä)
Hengellisiä lauluja:
Kanteleeni
Ken on luonut sinitaivaan
Levolle laskeun, Luojani
Matkamiehen virsi (Niin kuin muuttolintusen tie)
Mä olen niin pienoinen
Onpa taivaassa tarjona lapsillekin
Oi, muistatko vielä sen virren
Oi, katsohan lintua oksalla puun
Pyhäaamun rauha
Suojelusenkeli
Muita lauluja, joissa uskonnollinen sisältö:
Iltalaulu (Tääl yksinäni laulelen)
Kesäpäivä Kangasalla
Koska meitä käsketään
Kotini (Tiedän paikan armahan)
Pikku Lauri
Täällä Pohjantähden alla