Henri Järvinen
Nuorten aikuisten pappi, Helsingin seurakuntayhtymä
Kuvat: Mari Erävaara
Liturginen Ensemble Munkkivuori sai alkunsa Helsingin Munkkivuoren kirkossa vuonna 2014. Perimmäinen syy yhtyeen perustamiselle oli soittajien henkilökohtainen kiinnostus liturgisiin käytäntöihin ja halu kehittää luterilaista jumalanpalvelusta; tuoda liturgiasta esille näkökulmia, nyansseja, tunnelmia ja mystiikkaa soivassa muodossa.
Keskiaikainen Pyhän Laurin kirkko Lohjalla on yksi Suomen vaikuttavimmista kirkoista. Sinne sisään astuminen pysäyttää silmäilemään monia ikivanhoja al secco –tyylisiä kattomaalauksia ja keskiristillä seisahtuu automaattisesti vain katsomaan keskiaikaiseen tapaan kuorin rajalla katosta riippuvaa suurta krusifiksia. Tämän maamme kulttuurimuistomerkin tunnelma on juhlava, mutta samalla kutsuvan lämmin.
Sateisessa ja pimenevässä lokakuun torstai-illassa messuun saapuville ihmisille tarjoillaan tutun iltakirkon sijaan Liturgisen illan nimellä kulkeva kokonaisuus. Kyseessä on messu, joka on alusta loppuun musiikkia.
Korona-aikaan luonnollisesti liittyvien turvaohjeiden lisäksi seurakuntalaisille kerrotaan, että pääasia on olla aistit ja sydän auki. Voi vain kuunnella ja hiljentyä musiikin ja rukousten virrassa. Meitä kutsutaan kokemaan, kuuntelemaan, katsomaan ja lopulta maistamaan Jumalan hyvyyttä.
Hämärän kirkon täyttää puhaltimien, kanteleen, urkujen, pianon ja sähkökoskettimien soinnit. Psalmien ja rukousten kantillointeja eli laulunomaista lukemista tukee ambient-henkinen äänimaisema. Evankeliumi lauletaan kertomuksen eri rooleissa.
Mukana on myös tanssija. Liturgin osuudet on laulettu ja sovitettu musiikin meditatiiviseen kokonaisuuteen sopivaksi. Tanssija tulkitsee vuoroin musiikkia, vuoroin liturgin liikekieltä tai tekstien teemoja. Tanssi avaa liturgisen rukouksen kätkettyjä, hienovireisiä merkityksiä.
Rakkaudesta jumalanpalvelukseen
Lohjalla järjestetyn Liturgisen illan taiteellinen kokonaisuus noudattelee pitkälti tuttua messun kaavaa, mutta musiikki on paria virttä lukuun ottamatta sävelletty tätä iltaa varten. Tilaisuuden takana on Liturginen Ensemble Munkkivuori -niminen yhtye, jossa soittavat Munkkivuoren seurakunnan kanttori Senni Valtonen sekä Lohjan seurakunnan kanttorit Atte Tenkanen ja Harri Kerko.
Annetaan yhtyeen perustajan Harri Kerkon itse kertoa mistä Liturginen Ensemble Munkkivuori eli LEM sai alkunsa.
”Olen vuosien aikana pohtinut pohjoismaisen luterilaisuuden jumalanpalvelusfilosofiaa, liturgisia käytäntöjä ja jumalanpalveluksen dramaturgiaa. Luterilaisuuden historia, sen kytkennät yhteiskuntaan, vallanpitäjiin sekä muiden muassa pietistisen liikkeen vaikutus ovat tehneet kirkkokunnastamme melko monimutkaisen ja kaikessa moninaisuudessaan jumalanpalveluksen liturgia on näistä seikoista johtuen jäänyt mielestäni liian pienelle huomiolle. Jumalanpalveluselämän pitäisi mielestäni olla kaiken eniten fokuksessa, mutta nyt resurssit ja keskittyminen ovat hajauttaneet perustyötä liian monelle työmuodolle.”
”Kollega Atte Tenkasen kanssa keskustelimme laajasti kyseisistä aiheista kanttoripäivillä Lappeenrannassa. Siitä saatiin ajatus perustaa jonkinlainen liturgian käytänteisiin keskittyvä liturgistaiteellinen yhteenliittymä.”
Harri Kerko ja Atte Tenkanen löysivät kolmanneksi jäseneksi musiikillisen monitaiturin Senni Valtosen, joka oli myös toiminut paljon kirkkomusiikin kehittämisen parissa.
”Liturginen Ensemble Munkkivuori sai alkunsa Helsingin Munkkivuoren kirkossa vuonna 2014. Perimmäinen syy yhtyeen perustamiselle oli soittajien henkilökohtainen kiinnostus liturgisiin käytäntöihin ja halu kehittää luterilaista jumalanpalvelusta; tuoda liturgiasta esille näkökulmia, nyansseja, tunnelmia ja mystiikkaa soivassa muodossa.”
Yhtyeellä onkin riittänyt keikkoja. Yhtyeen toteuttamia messuja ja rukoushetkiä on kertynyt useita kymmeniä, lähinnä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kirkoissa.
”Yksi tärkeä perusajatus on hieman ”epäluterilainen”: yhtye painottaa liturgisesta sisällöstä nousevia tunnelmia ja aistimuksia. Siksi saarna, sen perinteisessä mielessä, sopii LEM-liturgiaan huonosti tai ei ollenkaan. Tästä syystä yhteistyössä yhtyeen kanssa olleet papit ovatkin perinteisen ”opettavan saarnan” sijasta toteuttaneet runollisia tai aforistisia mietelmäsaarnoja tai tekstimeditaatioita.”
Yhtyeen filosofisessa fokuksessa on ollut pyrkimys nostaa liturgiasta esiin muut kuin älylliset seikat.
Jumalanpalvelukset herättävät paljon keskustelua, myös silloin kun tehdään jotain musiikillisesti korkeatasoisesti ja kokeilevasti. Nykyään puhutaan paljon jumalanpalveluksen uudistamisesta ja tuomisesta ihmisten pariin. LEM on kuitenkin kulkenut vastavirtaan ja kokeilujen kautta on osoitettu, että osallistaminen ei aina ole välttämätöntä.
”Palveluksia on usein seurannut teehetki, joissa olemme keränneet seurakuntalaisilta palautetta. Seurakunnan palaute on – yllättäenkin – ollut pelkästään positiivista. Sanankuulijat ovat kertoneet LEM-liturgian olevan rauhoittava, henkisesti ja hengellisesti palkitseva. Hyväksi on myös koettu se, että yhtye ei millään muotoa yritä osallistaa seurakuntalaisia liturgian toteutukseen. Sen sijaan voi vaikka maata kirkonpenkillä, sulkea silmänsä ja heittäytyä sanan ja musiikin vietäväksi.”
Kerko pohtii, että yhtyeen filosofisessa fokuksessa on ollut itse ritus eli riitti – pyrkimys nostaa liturgiasta esiin muut kuin älylliset seikat. Hänen mukaansa juuri älyllisyyteen keskittyminen on noussut protestanttisen perinteen uhkaksi, kun kasvava uushenkisyys painottaa enemmän juuri kokonaisvaltaisempia hengellisiä kokemuksia.
Harri Kerko näkee kokeiluilla myös laajempia mahdollisuuksia seurakuntien musiikkityön ja jumalanpalveluselämän, erityisesti rukoushetkiperinteen, vahvistamisessa.
”Konseptimme on erittäin joustava ja juuri sen vuoksi näen, että LEMin kaltaisella liturgisella kokeilulla on erinomaiset mahdollisuudet nostaa esille pienimuotoisia rukoushetkipalveluksia, jotka, ikävä kyllä, ovat jääneet luterilaisessa kirkossa taka-alalle. Liturgisista kokeiluista hyötyy myös liturgisista käytännöistä kiinnostunut pappi.”
Jumalanpalvelus kestää hyvin eri tyylejä
Palataan vielä lopuksi Pyhän Laurin kirkon liturgiseen iltaan ja sen toteutukseen. Tuossa illassa ei kokeiltu pelkästään musiikilla vaan mukaan oli tuotu myös kehollista ilmaisua ja tässä kontekstissa kai voidaan puhua liturgisesta tanssista.
”Ajatus oli lisätä liturgian vahvuutta liikekielellä. Siksi otin yhteyttä hengelliseen tanssiin perehtyneeseen tanssitaitelija Helena Romppaseen. Alkuperäinen idea oli toteuttaa kokonaisuus ilman pappia, jolloin kyseessä olisi ollut jonkinlainen liturgispoikkitaiteellinen show, mutta tarkemmin asiaa ajateltuna, konseptimme toteuttaminen ilman jumalanpalvelusyhteyttä ei kuitenkaan mielikuvissa syttynyt liekkeihin. Siksi kutsuttiin mukaan Henri Järvinen, jonka tiesin olevan kiinnostunut erilaisista liturgisista perinteistä. Tavallisesta LEM-liturgiasta poiketen mukana olisi siis liikeilmaisullinen näkökulma. Musiikillis-liturgisesti sisältö koostui yhtyeen jäsenten improvisaatioista ja sävellyksistä.”
Harri Kerko näkee, että monipuolisuus on ehdottomasti vahvuus. Samalla kaikki pyritään nivomaan yhteen kokonaisuudeksi eikä sarjaksi erillisiä osia. Kerko toivoo, että myös alusta loppuun mukana ollut tanssi vahvistaisi tätä kokemusta.
”LEM-liturgian musiikki on genreltään sangen vaihtelevaa, koska musiikkimakumme ja ekspertiisimme vaihtelee melkoisesti yhtyeen jäsenten välillä. Kokonaisuus toimii silti hyvin. Samalla olemme tulleet todistaneeksi, että jumalanpalvelus kestää hyvin eri tyylejä. Oleellista on osaaminen.”
Yhtye painottaa liturgisesta sisällöstä nousevia tunnelmia ja aistimuksia.
”Liturgiassamme siirrytään osasta toiseen ilman katkoja. Näin saamme liturgian kokonaisuuteen dramaturgiaa, joka poikkeaa oleellisesti luterilaisesta, melko raskaasta tai sanoisinko pysähtelevästä rytmityksestä. Kokonaisuus ei siis perustu niinkään tyylilliseen yhteneväisyyteen kuin rytmitykseen.”
Yhtye kokee tekevänsä nyt tärkeintä perustyötään, ja toiveissa onkin entiseen malliin saada mahdollisuuksia toteuttaa jumalanpalveluksia siellä, missä kaivataan tällaisia avauksia.
”Oma roolini on tuottaa lisää liturgista musiikkia yhtyeen palvelukseen. Siitä ovat hyötyneet myös muut, koska onnistuneimmat kyhäelmät olen hionut tarkkaan nuottikuvaan ja julkaissut ne. Jotkut niistä ovatkin päätyneet laajempaan käyttöön.”
Yhtyettä kiinnostaa tulevaisuudessa erilaiset kirkolliset festivaalit ja symposiumit. Niihin olisi tärkeää päästä niin kotimaassa kuin ulkomailla.