Kristillisten järjestöjen työehtosopimus vuosille 2025–2028 on syntynyt 13.3.2025. Tiistaina 11.3.2025 syntynyt neuvottelutulos hyväksyttiin kaikkien osapuolten hallinnoissa. Sopijapuolia ovat AKI-liitot, Kirkon alat sekä Palvelualojen työnantajat PALTA.
Kristillisten järjestöjen uusi työehtosopimus on voimassa ajalla 13.3.2025–31.1.2028. Laskennallinen sopimuskausi edellisen sopimuksen päätymisestä on 36 kuukautta. Sopimus on 30.11.2026 mennessä mahdollista irtisanoa päättymään jo 31.1.2027.
– Valitettavasti meillä ei ollut mahdollisuutta saada uutta sopimusta aikaiseksi vielä edellisen työehtosopimuksen ollessa voimassa. Työnantajapuoli ei ollut halukas keskustelemaan palkankorotuksista ennen vientiteollisuuden sopimusratkaisua, kertoo AKI-liittojen toiminnanjohtaja Jussi Junni.
Kristillisten järjestöjen aiemman työehtosopimuksen voimassaolo päättyi 31.1.2025.
Voit tutustua nyt syntyneeseen sopimukseen tästä linkistä.
Palkankorotukset tukevat palkkakehitystä järjestöissä
Sopimuksen mukaan palkankorotuksista sovitaan ensi sijassa paikallisesti, kuten aiempinakin vuosina. Vuoden 2025 palkankorotuksista on sovittava työnantajan ja luottamusmiehen välillä 15.5.2025 mennessä, vuoden 2026 palkankorotuksista 30.4.2026 mennessä ja vuoden 2027 palkankorotuksista 30.4.2027 mennessä. Mikäli luottamusmiestä ei ole valittu, sopimus tehdään työnantajan ja koko henkilöstön välillä.
– Palkkojen sopimisella paikallisesti on tällä alalla pitkä perinne. Ratkaisulla tuetaan työpaikkojen omia tarpeita, Junni kertoo.
Paikallisesssa palkkaratkaisussa voidaan sopia palkankorotusten toteutustavasta, suuruudesta ja ajankohdasta. Ratkaisu neuvotellaan ottaen huomioon työnantajan palkkapoliittiset tavoitteet siten, että ratkaisu ottaa huomioon palkkauksen kannustavuuden ja tuottavuuden kehittymisen järjestö. Kuitenkaan ei ole mahdollista sopia, että palkkoja ei korotettaisi lainkaan.
Jos paikallista palkkaratkaisua ei sovita, palkkoja korotetaan seuraavasti:
- 1.6.2025 alkaen 2,0 %:n yleiskorotuksella ja 0,5 %:n työpaikkakohtaisella erällä, joka jaetaan työnantajan päättämällä tavalla;
- 1.6.2026 alkaen 1,9 %:n yleiskorotuksella ja 0,6 %:n työpaikkakohtaisella erällä;
- 1.12.2026 alkaen 0,4 %:n yleiskorotuksella;
- 1.6.2027 alkaen 1,8 %:n yleiskorotuksella ja 0,6 %:n työpaikkakohtaisella erällä.
Työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, oikaista mahdollisia vinoumia sekä tukea työnantajan palkkapolitiikan toteutumista. Henkilökohtaisten korotusten jakamisessa ohjaavana tekijänä tulee olla toimihenkilöiden osaaminen ja työssä suoriutuminen.
Työehtosopimuksen vähimmäispalkkataulukoita korotetaan yllä mainituilla yleiskorotusosuuksilla vastaavina ajankohtina. Luottamusmieskorvauksia korotetaan samoina ajankohtina vastaavilla prosenteilla pyöristäen korotukset aina seuraavaan täyteen euroon.
Vähäisiä muutoksia työehtoihin
Muutokset työntekijöiden työehtoihin ovat muutoin kuin palkankorotusten osalta vähäisiä. Sopimuksessa on kuitenkin eräitä teknisiä muutoksia sekä muutamia pieniä muutoksia, jotka vaikuttavat työntekijän työehtoihin.
– Olisimme halunneet parantaa erityisesti vapaa-ajalla matkustamisen korvauksia. Järjestötyössä matkustamista tulee paljon ja se on työhön sidottua aikaa, ei todellista vapaa-aikaa, Junni linjaa.
Vuosilomapalkka maksetaan jatkossa aina tavanomaisena palkanmaksupäivänä. Tämä on ollut tähänkin asti useimmissa järjestöissä voimassa oleva käytäntö. Vuosilomalaki edellyttää vuosilomapalkan maksua ennen loman alkua, ellei työehtosopimuksella ole toisin sovittu. Nyt vakiintunut käytäntö on vahvistettu osaksi sopimusta.
Lomarahaa on mahdollista jatkossa saada tietyin ehdoin myös työsuhteen päättyessä. Jatkossa työntekijä on oikeutettu lomarahaan tilanteissa, joissa työsuhde päättyy lomakaudella (2.5–30.9.) työntekijästä itsestään riippumattomista syistä. Tämä tarkoittaa tuotannollis-taloudellisista syistä tapahtunutta työsuhteen irtisanomista päättymään tai määräaikaisuuden päättymistä kesken lomakauden.
Perheenjäsenen ja lähiomaisen määritelmää on työehdoissa täsmennetty. Jatkossa lähiomaiseksi, jonka hautajaisiin työntekijä on oikeutettu saamaan palkallista vapaata, luetaan myös puolison lapset. Perheenjäseniksi puolestaan luetaan myös puolison lapset, jotka asuvat samassa taloudessa.
– Perheenjäsenen määritelmän laajentaminen antaa mahdollisuuden tilapäiseen hoitovapaaseen myös sille samassa taloudessa asuvalle puolisolle, joka ei ole lapsen vanhempi. Tämä ottaa aiempaa paremmin huomioon perheiden moninaisuuden, Junni toteaa.
Muuttopäiväksi saatua palkallista vapaata on vastineeksi rajoitettu niin, että sellaiseen on oikeutettu enintään kerran kalenterivuodessa.
Kehittämistyötä jatketaan sopimuskauden aikana
Työehtosopimusosapuolet ovat sopineet sopimuksen kehittämistyöstä kolmivuotisen sopimuskauden aikana. Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tarkoituksena on selvittää tarvetta kehittää palkkausjärjestelmän mukaisen tehtävän vaativuuteen perustuvaa palkan määrittelyä.
– Ajatuksena on parantaa palkkausjärjestelmän käytettävyyttä ja tarkastella, ovatko palkkausjärjestelmän vaativuuskriteerit edelleen ajanmukaisia, Junni kertoo.
Lisäksi tarkastellaan ulkomaantyön työehtosopimuksen työalueen maksupalkkaa ja lomarahan maksua koskevia työehtosopimusmääräyksiä ja selkeytetään niiden tulkintaa.
Työehtosopimusosapuolet selvittävät myös sopimuskauden päättymisajankohdan siirtoa myöhempään kevääseen. Tämän tarkoituksena on välttää useilla neuvottelukierroksilla toistunut tilanne, jossa kristillisten järjestöjen sopimusneuvotteluja ei saada edistettyä yleisen työmarkkinatilanteen kriisiytymisen vuoksi.
Lue koko sopimusratkaisu tästä linkistä.
Lisätietoja:
Jussi Junni
Toiminnanjohtaja
AKI-liitot ry
(09) 4270 1507
jussi.junni@akiliitot.fi