Jussi Junni, toiminnanjohtaja, AKI-liitot ry
Koronapandemian luultiin alkusyksystä jo helpottaneen, kun 12 vuotta täyttäneiden rokotuskattavuus lähestyi 80 %:a. Marraskuussa sairaalat ovat kuitenkin olleet kriittisen täynnä ja pääasiassa rokottamattomia koronapotilaita. Huoli terveydenhuollon kestävyydestä on aiheellinen, sillä kiireellistä hoitoa tarvitsevat koronapotilaat on hoidettava ensin, mikä siirtää vähemmän kiireellisiä mutta silti vakavia toimenpiteitä, kuten elinsiirtoja eteenpäin. Sairaalahoitoon koronan takia on ennustettu päätyvän jopa 65 000 potilasta – enemmän kuin koko pandemian aikana aiemmin yhteensä – ja hinta tästä on yhteiskunnalle jopa miljardi euroa.
Tilastoista (ks. kuvio) on havaittu, että tämän vuoden syys- ja lokakuussa sairaalahoitoa vaatineista koronatartunnoista 68 % on ollut rokottamattomilla ja 32 % vähintään kerran rokotetuilla. Rokotettu väestökin voi siis joutua koronataudin vuoksi sairaalahoitoon, mutta todennäköisyys sille on huomattavasti rokottamatonta väestöä pienempi. THL:n arvion mukaan rokottamattoman henkilön todennäköisyys joutua sairaalahoitoon on 19-kertainen ja tehohoitoon 33-kertainen verrattuna täyden rokotussuojan saaneeseen henkilöön.
Marraskuun lopussa kokonaan ilman rokotesuojaa oli 12 vuotta täyttäneestä väestöstä vielä 14 %, joka on juuri se joukko, josta 68 % sairaalahoitoa vaatineista tapauksista on tullut. On syytä huomata, että enin osa (yli puolet) sairaalahoitoa vaativista tapauksista ilmenee sillä n. 6–7 %:lla väestöstä, jotka ovat 30–69-vuotiaita ja jotka eivät ole ottaneet rokotteita laisinkaan. Koronataudin sairaalahoidon ylikuormitus perustuukin pitkälti juuri tämän ryhmän haluttomuuteen rokottaa itseään.
Työpaikoilla hankalia tilanteita
Liiton toimistolle usein esiin tuotu huolenaihe on, miten voisi suojautua koronatartunnoilta, kun työtehtävissä joutuu olemaan tekemisissä ihmisten kanssa, joilta on mahdollista saada koronatartunta. Monilla työpaikoilla työskennellään enemmän tai vähemmän tiiviisti ihmisjoukkojen parissa niin, ettei ole takeita siitä, ettei tartuntaa voisi saada työtehtävissä. Pohditaan myös, voidaanko työpaikoilla järjestettävät erilaiset tapahtumat järjestää niin turvallisesti, ettei kenenkään terveys vaarannu.
Työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta olla pois työstä koronatautiin työssä liittyvän riskin vuoksi. Tämä on erityisen haitallista esimerkiksi silloin, kun työntekijällä on jokin sellainen perussairaus, joka altistaa vakavalle koronataudille tai jonka vuoksi työntekijä ei voi hankkia itselleen rokotussuojaa. Näissä tilanteissa työntekijän tulisi neuvotella työnantajan kanssa työtehtävien mahdollisista järjestelyistä. Hyvä on huomata, että työturvallisuuslaki edellyttää työnantajan huolehtivan työntekijöiden terveydestä työssä myös pandemian aikana.
Usein kysytään myös, voiko työnantaja kysyä työntekijältä tämän rokotussuojaa tai edellyttää negatiivista testitulosta. Nykyinen lainsäädäntö ei tällaista mahdollista. Sekä rokotussuojan olemassaolo että testitulokset ovat yksilön terveystietoja, jollaisia työnantaja saa käsitellä vain erikseen laissa määrätyissä tilanteissa. Työnantaja ei siis voi kysyä työntekijöiltään, ovatko nämä ottaneet koronarokotteen, mikä toisaalta johtaa siihen, että työpaikan turvallisuutta rokotuskattavuuden osalta ei voida arvioida. Näin myös työelämässä ollaan paljolti juuri työikäisen rokottamattoman väestön panttivankeina.
Ratkaisuna koronapassi?
Loppukesästä ravintoloissa ja muissa yksityisissä palveluissa otettiin käyttöön koronapassi. Edellyttämällä koronapassia ravintola tai muu palvelun tuottaja saa ylittää sille muutoin määrätyt tartuntatautilaista johtuvat rajoitukset. Koronapassina ravintoloissa ja muissa tilanteissa käy rokotustodistus, todistus korkeintaan 72 tuntia vanhasta negatiivisesta testituloksesta tai todistus enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetusta koronataudista.
Pian koronapassin käyttöönoton jälkeen alettiin jo keskustella passin käytön laajentamisesta. Sekä poliitikot että työmarkkinajärjestöt ovat pitäneet esillä mahdollisuutta laajentaa koronapassin käyttöä myös työpaikoille. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että työnantaja voisi edellyttää koronapassin esittämistä, jotta työntekijä voisi tulla työskentelemään työpaikalle.
Koronapassin käyttöönotto työpaikoilla olisi merkittävä muutos työnantajan ja työntekijän väliseen yksityisyyden suojaan. Jos koronapassi otettaisiin käyttöön, työnantajalla olisi oikeus edellyttää työntekijää näyttämään jokin edellä mainituista todistuksista. Jos työntekijä ei esittäisi koronapassia, olisi työnantajan kiellettävä tätä tulemasta työpaikalle ja mahdollisuuksien mukaan osoitettava tälle etätyötä, mikäli se olisi mahdollista. Luultavasti koronapassin esittämisestä kieltäytyminen voisi johtaa myös tilanteeseen, jossa työntekijä voitaisiin lomauttaa siihen asti, kunnes hän esittäisi asianmukaisen todistuksen työnantajalle.
Kyse ei pakkorokotuksista
Julkisessa keskustelussa koronapassia on syytetty ihmisten pakottamiseksi rokotteen ottamiseen. Tästä ei kuitenkaan ole kyse, vaan puuttumisesta ihmisten yksityisyydensuojaan. Jokaisella on edelleen perustavanlaatuinen oikeus määritellä, mitä aineita haluaa itseensä pistettävän ja millaista hoitoa haluaa ottaa vastaan. Oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen voidaan nähdä tässä yksityisyydensuojaa perustavampana oikeutena, jolloin siihen voitaisiin puuttua vain lähinnä niissä tilanteissa, joissa rokotuskattavuutta ei saada nostettua tarpeeksi korkeiksi muilla keinoilla.
Koronapassin tarkoitus onkin pakkorokottamisen sijaan kannustaa rokotteen ottamiseen vapaaehtoisesti. Nykyinen tartuntatautilakimme nimittäin mahdollistaa pakkorokottamisen tilanteessa, jossa kattava rokottaminen on välttämätöntä väestön terveydelle vakavaa vahinkoa aiheuttavan yleisvaarallisen tartuntataudin ehkäisemiseksi. On esitetty arvioita, joiden mukaan koronapandemia voisi jo nyt olla niin vakava, että joidenkin väestöryhmien pakkorokottaminen voisi tulla kyseeseen. On kuitenkin viisautta välttää pakkoa ja pyrkiä kannustamaan jokaista ottamaan rokote vapaaehtoisesti.
Liitot myönteisiä koronapassille
Akavan hallitus käsitteli marraskuussa koronapassin mahdollista käyttöönottoa työpaikoilla. Siitäkin huolimatta, että koronapassiasiaan liittyy haastavia perusoikeuskysymyksiä, Akava katsoi, että yhteiskunnan sulkeminen, hoitojonojen pitkittyminen ja terveydenhuollon kuormituksen kasvu ovat sellaisia yhteiskunnallisia riskejä, joiden perusteella voidaan edellyttää jokaiselta vastuunkantoa, jotta pandemia saataisiin Suomessa päättymään. Tämän vuoksi Akava päätyi ottamaan myönteisen kannan koronapassin käyttöön työpaikoilla.
Myös AKI-liittojen hallitus käsitteli koronapassiasiaa marraskuussa ja päätyi Akavan tapaan kannattamaan koronapassin käytön laajentamista. Hallitus katsoi, että rokotteen ottaminen on yhteistä vastuunkantoa niiden puolesta, jotka ovat iäkkäitä tai joilla on jokin perussairaus ja jotka siten ovat kaikista altteimpia vakavalle koronataudille. Työpaikoilla on huolehdittava työturvallisuudesta niin, ettei työntekijöiden ja heidän tapaamiensa muiden ihmisten terveys vaarannu. Tällaista terveystodistuksen esittämistä on mahdollista puoltaa määräaikaisena toimenpiteenä tilanteessa, jossa pandemia aiheuttaa vielä merkittävän riskin ihmisten terveydelle ja terveydenhuollon kestävyydelle.
AKI-liitot ja Akava seuraavat tarkasti koronapassia koskevaa lainvalmistelua ja tiedottavat jäseniään heti, kun asiasta on saatavilla uutta tietoa.