Kirkkoherran vaali

Leena Silvonen-Jokinen
Notaari, Mikkelin hiippakunta

Ennen vaalia

Kun kirkkoherran virka tulee avoimeksi, niin ensimmäisenä seurakunnassa harkitaan vaalitapaa. Seurakuntayhtymään kuuluvassa seurakunnassa vaalitavan valitsee seurakuntaneuvosto, yksittäisen seurakunnan tapauksessa kirkkovaltuusto. Kirkkolaki lähtee siitä, että kirkkoherran välitön vaali on ensisijainen vaalitapa, eli seurakunnan äänioikeutetut jäsenet valitsevat kirkkoherran vaalilla. Tämän ensisijaisen vaalitavan vaihtoehtona on vuodesta 2014 lähtien ollut mahdollista valita välillinen vaalitapa. Seurakuntaneuvosto tai kirkkovaltuusto voi pyytää tuomiokapitulia julistamaan viran haettavaksi välillisenä vaalina, jolloin luottamushenkilöt valitsevat kirkkoherran. Mikäli tähän välilliseen vaalitapaan päädytään, se olisi hyvä perustella pöytäkirjassa.

Toisena viran auki julistamista edeltävänä toimena seurakunnalta kysytään lausuntoa viran erityisistä tarpeista. Lausunnon antaa seurakuntaneuvosto tai kirkkoneuvosto.

Kun tieto vaalitavasta ja kirkkoherran viran erityisistä tarpeista on tullut pöytäkirjanotteella tuomiokapituliin, tuomiokapituli julistaa istunnossa viran haettavaksi. Viran hakuaika on vähintään 14 päivää, mutta yleisimmin 30 päivää, KJ 6:14.

Kirkkoherran viran hakeminen

Avoimesta virasta ilmoitetaan ”asianmukaisella tavalla”. Yleensä tuomiokapitulit laittavat pienen huomioilmoituksen Kotimaa -lehteen. Siinä on viittaus täydelliseen hakuilmoitukseen KirkkoHR -palvelussa. Myös tuomiokapitulien omilla nettisivuilla on tieto avoimesta virasta ja hakuohjeet. Seurakunta voi halutessaan laittaa oman ilmoituksen lehteen.

Hakijat hakevat virkaa ensisijaisesti KirkkoHR -palvelun kautta tai toissijaisesti lähettämällä hakemuksen tuomiokapituliin postitse tai sähköpostitse. Hakemukseen on liitettävä omasta tuomiokapitulista saatava ote kirkon nimikirjasta. Otetta pyydettäessä on ilmoitettava, että hakee kirkkoherran virkaa ja kumpi vaalitapa on kyseessä. Lisäksi hakemukseen on liitettävä KL 6:16 §:n 4 mom. mukaan lääkärintodistus terveydentilasta. Lääkärintodistus on voimassa 6 kk – 1 vuosi, ohjeet tähän kannattaa tarkistaa tuomiokapitulista. Jos vaalitapa on välitön vaali, hakija ei voi hakea samaan aikaan muita virkoja. Välillisen vaalitavan ollessa kyseessä, tätä rajoitusta ei ole.

Hakuajan päättymisen jälkeen tuomiokapituli kutsuu hakijat haastatteluun. Haastattelukysymykset ovat kaikille samat. Haastattelussa hakijoiden edellytyksiä toimia kirkkoherran virassa peilataan yleisiin nimitysperusteisiin (kyky, taito ja koeteltu kansalaiskunto) sekä seurakunnasta saatuihin kirkkoherran viran erityisiin tarpeisiin. Tuomiokapituli tutkii myös hakijoiden kelpoisuuden kirkkoherran virkaan. Hakijan on oltava pastoraalitutkinnon suorittanut pappi. Kirkkoherran viran hakijalla tulee olla lisäksi seurakuntatyön johtamisen tutkinto, tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran viran hakijalla lisäksi ylempi pastoraalitutkinto. Kielitaidosta ks. KJ 6:4. Kelpoisuusvaatimukset on täytettävä ennen hakuajan päättymistä, KL 6:12 §:n 1 mom.

Kirkkoherran välitön vaali

Tutkittuaan hakijoiden yleiset ja erityiset kelpoisuusehdot sekä hakijoiden soveltuvuuden haettavana olevaan kirkkoherran virkaan, tuomiokapituli tekee vaaliehdotuksen. Vaaliehdotuksessa tuomiokapituli asettaa vaaliehdolle kolme taitavinta ja kykenevintä hakijaa paremmuusjärjestyksessä sekä määrää vaalinäytepäivät ja vaalin aikataulun.

Ennen vaaliehdotuksen tekemistä tuomiokapituli voi harkintansa mukaan pyytää kirkkoneuvostolta tai seurakuntaneuvostolta lausuntoa virkaan kelpoisista hakijoista. Tämä voi olla perusteltua silloin, kun hakijoita on vähän. Seurakunnalla on mahdollisuus pyytää virka laitettavaksi uudelleen hakuun.

Hakija saa perua hakemuksensa ennen vaaliehdotuksen tekemistä. Erityisestä syystä tuomiokapituli voi hyväksyä myös myöhemmin tehdyn hakemuksen peruutuksen.

Kirkkoherran välittömän vaalin toimittaa vaalilautakunta. Äänioikeutettujen luettelo on laadittava viimeistään 55 päivää ennen ensimmäistä vaalipäivää.

Vaalissa äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään ensimmäisenä vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet, joilla on kotikunta Suomessa ja jotka on merkitty seurakunnan jäseniksi viimeistään 70 päivää ennen ensimmäistä vaalipäivää.

Vaalin jälkeen vaalilautakunta laskee äänet ja julistaa vaalin tuloksen. Tämän jälkeen tulos ilmoitetaan seurakunnan ilmoitustaululla ja vaalilautakunnan pöytäkirja valitusosoituksineen lähetetään kaikille hakijoille.

Vaalin tultua lainvoimaiseksi tuomiokapituli antaa viranhoitomääräyksen vaalissa enimmät äänet saaneelle.

Kirkkoherran välillinen vaali

Hakuajan päätyttyä tuomiokapituli haastattelee hakijat ja tutkii kelpoisuuden haettavana olevaan kirkkoherran virkaan sekä laatii lausunnon hakijoista seurakunnalle. Lausunnossa otetaan kantaa hakijoiden kelpoisuuteen. Lausunto on tulevan vaalin valmistelua eikä siihen saa hakea muutosta valittamalla.

Kun vaalitapa on välillinen vaali, niin tuomiokapituli määrää vaalin valmistelijan. Valmistelijana voi olla esimerkiksi lääninrovasti tai muu kokenut kirkkoherra tai kappalainen toisesta seurakunnasta. Vaalin valmistelijan tehtävänä on huolehtia virantäyttöprosessin valmistelutehtävistä seurakunnassa, esimerkiksi yhteydenpidosta hakijoihin, haastattelukysymysten tekemisestä, ansiovertailun tekemisestä. Tämä tehdään luonnollisesti yhteistyössä seurakunnan kanssa.

Kun tuomiokapitulin päätös hakijoiden kelpoisuudesta ja lausunto hakijoista on tullut seurakuntaan, seurakunta voi aloittaa vaalin valmistelutoimet. Vaalia varten perustetaan usein valintatyöryhmä, joka haastattelee hakijat ja valmistelee ehdotuksen valittavasta henkilöstä seurakuntaneuvostolle tai kirkkovaltuustolle. Haastattelun ja mahdollisten näytteiden antamisen suhteen on oltava tasapuolinen kaikkia kelpoisiksi todettuja hakijoita kohtaan. Jos hakijoita on useita, voidaan tässä vaiheessa joutua tekemään esikarsintaa. Haastattelussa tehtävien kysymysten on liityttävä viran tehtäviin. Myös psykologiseen soveltuvuustutkimukseen lähettäminen on mahdollista.

Kirkkoneuvosto tekee kirkkovaltuustolle ja esittelevä viranhaltija seurakuntaneuvostolle päätösehdotuksen siitä, kuka toimielimen tulisi valita kirkkoherran virkaan. Kirkkoneuvoston päätösehdotus pohjautuu esittelijän tekemään päätösehdotukseen, jota kirkkoneuvosto voi tarvittaessa muuttaa. Päättävien toimielinten jäsenillä on oltava käytössään kaikki valintaan liittyvät asiakirjat, kuten esimerkiksi hakijoiden hakemukset.

Kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston suorittama viranhaltijan valinta tapahtuu aina vaalilla. Vaalissa ovat mukana kaikki kelpoisiksi todetut hakijat.

Tarvittaessa välillinen vaali on kaksivaiheinen. Jos vaalin ensimmäisellä kierroksella kukaan hakijoista ei saa yli puolta annetuista äänistä suljetussa lippuäänestyksessä, toimitetaan samassa kokouksessa uusi vaali. Uusi vaali suoritetaan kahden ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Tässä vaalissa enimmät äänet saanut ehdokas tulee valituksi virkaan. Jos äänet ratkaisevassa äänestyksessä menevät tasan, päätösvalta asiassa siirtyy tuomiokapitulille. Tällöin tuomiokapituli antaa viranhoitomääräyksen jommallekummalle eniten ääniä saaneista hakijoista.

Vaalin jälkeen

Kun vaalin tulos on selvillä, se tiedotetaan pöytäkirjanotteella julkisesti sekä erikseen kaikille hakijoille oikaisuvaatimusohjeineen tai muutoksenhakuosoituksineen. Seurakunnan tulee antaa päätös tiedoksi kaikille virkaa hakeneille, siis myös heille, joita tuomiokapituli ei ole katsonut lausunnossaan kelpoisiksi virkaan. Hakijan katsotaan saaneet tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jolloin oikaisuvaatimusaika seurakuntaneuvoston päätöksestä on 7+14 päivää tai valitusaika kirkkovaltuuston päätöksestä on 7+30 päivää.

Kun päätös on tullut lainvoimaiseksi seurakunta lähettää päätöksen tuomiokapitulille. Päätöksen mukana tulee olla mm. tieto siitä, milloin päätös on lähetetty hakijoille ja seurakunnan jäsenille sekä tieto lainvoimaisuudesta. Tuomiokapituli antaa viranhoitomääräyksen virkaan valitulle.

Virkaan valitun on välittömästi ilmoitettava tuomiokapitulille, mikäli ei ota virkaa vastaan tilanteessa, että hän voisi saada viranhoitomääräyksen useampaan virkaan. Tällöin virka pääsääntöisesti julistetaan uudelleen haettavaksi. Kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto voi kuitenkin päättää, että se valitsee avoinna olevaan virkaan jonkun muun viran kelpoisuusehdot täyttäneen hakijan.

Lisätietoja: Kirkkoherran vaalin hallintomenettely. Suomen Ev.lut. kirkon julkaisuja 23, Kirkko ja toiminta 2015. Kirkkohallitus.