Merja Laaksamo, päätoimittaja
Korona-aika on erityisesti koetellut ihmisten hyvinvointia. Kaikki eivät voi hyvin normaalinakaan aikana, joten aiheesta on tärkeää puhua. Korona-aikana sosiaalisten suhteiden välttäminen ja omiin bunkkereihin vetäytyminen ovat aiheuttaneet monille haasteita. Suuri osa ihmisistä on sosiaalisia ja saa voimaa vuorovaikutuksesta. Toisille taas on vapauttavaa saada laillisesti vetäytyä kontakteista pandemian vuoksi.
Vuoden ensimmäinen Crux puhuu hyvinvoinnista. Satu Kreivi-Palosaari kirjoittaa liikunnasta Oulun näkökulmasta. Oulujoen seurakunta sai ensimmäisenä seurakuntana opetus- ja kulttuuriministeriön Liikkuva perhe -palkinnon. Liikunta on korona-aikaan hyvin sopiva seurakunnan työmuoto, joka kokoaa eri-ikäisiä ihmisiä yhteen. Seurakuntayhtymä panostaa myös monin tavoin työntekijöiden liikuntaan ja työhyvinvoinnin edistämiseen.
Henkisen ja hengellisen hyvinvoinnin näkökulma tulee esille Paavo Kettusen artikkelissa hengellisestä minuudesta. Termi on uusi suomen kielessä ja Kettunen määrittelee sen käyttäen hyväksi psykologisen minuuden käsitettä. Hengellinen minuus muuttuu ihmisen kasvaessa ja kehittyessä psyykkisen minuuden alueella.
Suomalaiset ovat kautta aikojen ammentaneet hyvinvointia luonnosta. Osalla toimeentulo on edellyttänyt luonnossa liikkumista, mutta moni menee metsään vain rentoutuakseen ja latautuakseen. Anu Morikawa kirjoittaa luontohengellisyydestä, jolloin ”Jumalan läsnäolo ja pyhän kosketus on mahdollista kokea Luojan suuressa luontokirkossa”.
Henri Järvisen artikkeli pureutuu metsän hyvinvointivaikutuksiin. Jutussa tulevat esille elämänmittainen lähivihreäpolku -tietopaketti, Green care – toiminta sekä yksittäisen pariskunnan tarina metsän keskelle muuttamisesta.
Suvi-Maria Saarelainen tarkastelee kirjoituksessaan koronan vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin tutkimustiedon pohjalta. Pitkittynyt pandemia on aiheuttanut suoranaista koronastressiä, yksinäisyyden lisääntymistä ja mielialan madaltumista. Itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ovat kaventuneet ja merkityksellisyyden kokemukset horjuneet pandemian vuoksi.
Hyvinvoinnista puhuttaessa muistetaan nyt myös heitä, jotka kärsivät vakavasta allergiasta ja sen vuoksi epäröivät seurakunnan toimintaan osallistumista. Sari Vauhkosen artikkelista selviää, miten seurakunnissa voidaan turvata myös allergikkojen osallistuminen ehtoolliselle ja muuhunkin seurakunnan toimintaan.
Pääsiäinen lähestyy ja tähän liittyen julkaisemme Harri Kerkon kirjoituksen säveltämästään Johannes-passiosta. Kerko toteaa, että kirkkomme tarvitsee uutta, hiljaisen viikon teologiaa tehostavaa musiikkia. Tätä tarkoitusta palvelee hiljaisen viikon musiikkihartauksiin soveltuva, kevyemmällä kokoonpanolla toteutettava liturginen teos.