AKI-liitot ry on 12.4.2024 antanut työ- ja elinkeinoministeriölle lausunnon paikallisen sopimisen edistämistä koskevaksi lainsäädännöksi.
AKI-liitot ry suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti työpaikkatasolla tapahtuvaan paikalliseen sopimiseen. Parhaimmillaan paikallisella sopimisella voidaan päästä sekä työnantajaa että työntekijää hyödyttäviin ratkaisuihin. Paikallisen sopimustoiminnan edellytyksenä on kuitenkin neuvotteluasetelman tasapaino työnantajan ja työntekijän välillä. Koska työnantajapuolella on paitsi kaikki olennainen neuvotteluissa tarvittava informaatio myös työlainsäädännön sekä työehto- ja työsopimusten tulkintaetuoikeus, ei täysin vapaa sopimusoikeus ole paikallisella tasolla perusteltu.
Työlainsäädäntö ja työehtosopimukset määrittävät työehtojen vähimmäistason, mikä perustuu työntekijöiden suojelun periaatteeseen. Tästä vähimmäistasosta poikkeamisen salliminen tilanteissa, joissa lähtökohtaisesti heikomman sopijapuolen eli työntekijöiden ja heidän edustajiensa tiedonsaantioikeudesta ja palvelussuhteen suojasta ei ole riittävässä määrin huolehdittu, ei ole työntekijöiden suojelun näkökulmasta hyväksyttävää.
Esityksellä pyritään laajentamaan paikallista sopimista työnantajaliittoihin kuulumattomiin työnantajiin siten, että lain edellyttämä työehtojen vähimmäistaso voitaisiin lain niin salliessa alittaa paikallisella työehtosopimuksella silloin, kun valtakunnallisessa viitetyöehtosopimuksessa olisi paikallista sopimista koskeva kelpuutusmääräys. Esitysluonnoksessa jää täysin vaille huomiota se seikka, että paikallisesti voidaan jo nyt sopia lakia ja työehtosopimusta edullisemmista työehdoista. Tämä tosiseikka huomioon ottaen nyt puheena olevalla esityksellä on ainoastaan tavoitteena laajentaa mahdollisuutta sopia lakia epäedullisemmista työehdoista sellaisissa työnantajissa, joissa ei ole työehtosopimuksia koskevaa osaamista sen enempää työnantaja- kuin työntekijäpuolellakaan, joissa työntekijöiden edustajilla tai yksittäisillä työntekijöillä ei ole mahdollisuutta saada koulutusta eikä riittävästi tietoja paikallisten sopimusten tekemiseksi ja joissa tehtyjen sopimusten noudattamisen valvontaa ei ole. Tässä suhteessa hallituksen esitys on äärimmäisen epätasapainoinen työntekijöiden näkökulmasta.
Esityksen keskeinen ongelma on, että työnantajat, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon ja siten työehtosopimuksen sitovuuspiiriin eivätkä myöskään osallistu työehtosopimusjärjestelmän rahoittamiseen, saisivat oikeuksia poiketa työntekijän suojaa koskevasta lain ja työehtosopimuksen vähimmäistasosta ilman, että niiden tekemien sopimusten laillisuutta ja noudattamista mitenkään valvottaisiin työnantajaliiton taholta. Tämä vähentää merkittävästi työnantajien kannustimia kuulua työnantajaliittoon, mikä on omiaan vaarantamaan työehtosopimusten toimialakohtaisen yleissitovuuden.
Esityksessä todetaan, että muutoksilla järjestäytyneet ja järjestäytymättömät työnantajat asetetaan yhdenvertaiseen asemaan paikallisen sopimisen osalta. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä järjestäytymättömille työnantajille ollaan lisäämässä pelkästään oikeuksia mutta ei lainkaan velvollisuuksia. Järjestäytymättömät yritykset eivät esimerkiksi olisi työehtosopimuksen noudattamisen valvontavelvollisuuden piirissä ja mahdolliset erimielisyydetkin käsiteltäisiin käräjäoikeudessa, työtuomioistuimen sijaan. Tämä johtaa siihen, että järjestäytymättömissä työnantajissa työskentelevien työntekijöiden mahdollisuudet saada oikeusturvaa paikallisia työehtosopimuksia koskevissa erimielisyyksissä ovat merkittävästi heikommat kuin järjestäytyneissä työnantajissa työskentelevien. Riidanratkaisu yleisissä tuomioistuimissa on merkittävästi työtuomioistuinta hitaampaa ja kalliimpaa eikä yleisillä tuomioistuimilla ole riittävää asiantuntemusta työehtosopimusasioiden käsittelyyn. AKI-liitot ei kannata hallituksen esityksen voimaan saattamista lainkaan. Ainoastaan työehtosopimuslain 1§:n muutos, jolla pyrittäisiin estämään keltaisten ammattiliittojen toiminta, parantaisi nykytilaa.
Lue koko lausunto tästä linkistä.