Vieläkö voin jäädä vuorotteluvapaalle, kun hallitusohjelma sisältää kirjauksen vuorotteluvapaan lakkauttamisesta?
Vuorotteluvapaa on vuorotteluvapaalaissa säädelty lyhytaikainen poissaolo työstä, jonka ajaksi työnantaja sitoutuu työllistämään työttömän työnhakijan. Järjestelyn avulla on tarkoitus tukea työntekijän työssä jaksamista ja samalla parantaa työttömänä työnhakijana olevan henkilön työllistymisedellytyksiä määräaikaisen työkokemuksen kautta.
Vuorotteluvapaa on vapaaehtoisuuteen perustuva sopimusjärjestely, jossa sovitaan vapaasta sekä siitä, että työnantaja sitoutuu palkkaamaan lain edellytykset täyttävän sijaisen. Vuorotteluvapaan pituus on vähintään 100 ja enintään 180 päivää ja sen ajalta maksetaan vuorottelukorvausta, jonka suuruus on 70 % siitä työttömyyspäivärahasta, jonka vuorottelija saisi työttömänä ollessaan.
Vuorotteluvapaan työhistoriaedellytyksenä on, että henkilö on hankkinut työssäoloaikaa ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään 20 vuotta. Lisäksi edellytetään, että palvelussuhde nykyiseen työnantajaan on kestänyt välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkua vähintään 13 kuukautta, johon aikaan voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa. Laki asettaa rajan myös vuorottelijan iälle, sillä vuorotteluvapaalle ei voi jäädä kun eläkkeen alarajaan on aikaa alle kolme vuotta.
Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman perusteella vuorotteluvapaata valmistellaan lakkautettavaksi ensi vuonna. Valtion talousarvioesityksestä puolestaan selviää, että vuorotteluvapaajärjestelmää esitetään lakkautettavaksi 1.8.2024 alkaen. Vuorotteluvapaalle haluavalla on siis vielä aikaa toteuttaa taukonsa työelämästä, mutta kovin kauaa asiaa ei enää kannata harkita.
Maarit Engström, työmarkkinajuristi, AKI-liitot