Liity jäseneksi

AKIn, DTL:n, KNT:n ja Kirkon alojen kannanotto kirkon viranhaltijan palkan takaisinperintään

AKI, Diakoniatyöntekijöiden liitto DTL, Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT sekä Kirkon alat ovat antaneet kirkkohallituksen jäsenille kannanoton viranhaltijan palkan takaisinperinnästä uudessa kirkkolakiesityksessä. Voit lukea koko kannanoton tästä.

Kirkon henkilöstöjärjestöt ovat saaneet ennalta nähtäväkseen luonnokset uudesta kirkkolaista ja kirkkojärjestyksestä sekä laista kirkon työmarkkinalaitoksesta, laista kirkon eläkerahastosta ja laista kirkon viranhaltijasta.

Lakiesityksessä evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta esitetään (74 § 4 mom. 2. virke), että mahdollinen takaisinperintä pantaisiin täytäntöön ”verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa säädetyllä tavalla”. Tämä neutraalilta kuulostava lause merkitsee kuitenkin merkittävää periaatteellista ja käytännöllistä muutosta palkkasaatavien perimiseen. Sillä, että palkan takaisinperintä toteutettaisiin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain mukaan, tarkoitetaan, että takaisinperinnän yhteydessä otettaisiin käyttöön ns. suora ulosotto eli että työnantaja voisi viedä takaisinperittävän summan ulosottoon ilman, että ulosottoon haettavalle summalle on ensin haettu vahvistus oikeudesta.

Suora ulosotto merkitsee poikkeusta yleiseen sääntelyyn, jossa saatavat peritään ensisijassa vapaaehtoisesti joko itse tai perintätoimiston kautta ja jossa viranomaistoimin toimitettu ulosotto on mahdollista vasta siinä vaiheessa, kun tuomioistuin on todennut saatavan vahvistetuksi ja antanut ulosottoperusteen. Työsopimuslaissa, kunnallisessa viranhaltijalaissa ja valtion virkamieslaissa ei ole suoran ulosoton mahdollistavaa säännöstä palkan takaisinperimiseksi, vaan kaikkien työnantajien – nykyisin myös kirkon – on vahvistettava palkkaa koskeva takaisinperintä kanteella ennen sen viemistä ulosottoon. Vain verot ja julkiset maksut ovat sellaisia, jotka ovat suoraan ulosottokelpoisia – syy tähän on pitkälti näiden maksujen riidattomuus. Palkan takaisinperinnän yhteydessä saatava ei välttämä kuitenkaan ole riidaton. Tämän johdosta suoran ulosoton mahdollisuus on viranhaltijan kannalta hyvin ongelmallinen.

Nykyiselläänkin työnantajalla on oikeus vähentää takaisin perittävä määrä viranhaltijalle maksettavasta palkasta (ns. kuittausoikeus). Viranhaltijalle maksetaan aina kuitenkin ulosottokaaressa määritelty suojaosuus. Tässä jo nykyisin mahdollistetussa perintätavassa on kuitenkin merkittävä ero suoraan ulosottoon nähden – siitä ei tule viranhaltijalle maksuhäiriömerkintää. Ulosottoon vieminen voi hankaloittaa viranhaltijan tilannetta merkittävästi, sillä maksuhäiriömerkinnän saanut ei voi esimerkiksi saada lainaa tai avata puhelinliittymää.

Suoran ulosoton mahdollistamista työnantajalle ei voi mielestämme pitää vastuullisena työnantajatoimintana. Siksi ehdotamme, että lakiesityksestä kirkon viranhaltijasta poistetaan suoraa ulosottoa koskeva momentti siten, että nykykäytäntö jatkuu.