AKI-liitot on antanut lausunnon luonnokseen hallituksen esitykseksi uudeksi yhteistoimintalaiksi. Lue koko lausunto tästä.
AKI-liitot pitää uutta yhteistoimintalakiluonnosta perusteltuna. Menettelyjen yhdistäminen yksinkertaistaa sääntelyä ja säännöllinen vuoropuhelu edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta.
Yhteistoimintavelvoite tulisi syntyä jo 10 henkilön suuruisissa työyhteisöissä. Sama raja on myös työsuojelun valvontalaissa, eikä ole perustetta että nykyinen raja on korkeampi.
Yritysten hallintoedustuksen 150 henkilön soveltamisalaraja on liian korkea. Perusteltua olisi laskea raja ainakin 100:aan, mieluummin 50:een, jotta henkilöstön osallistumismahdollisuudet aidosti toteutuisivat.
Lain soveltamisala on ulotettava myös evankelis-luterilaiseen kirkkooon. Tilanne, jossa yhteistoimi yhteistoiminnasta on sovittu työmarkkinaosapuolten välisellä sopimukselle, jonka työnantaja voi yksipuolisesti irtisanoa, ei ole työntekijöiden kannalta tyydyttävä. Yhteistoimintasopimuksen noudattamisen kannustimia vähentää se, että sopimukseen ei ole saatu sanktioita yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta. Tilanne on siis kirkossa yhtä ongelmallinen kuin se oli kunnissa ennen yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain säätämistä.
Muutos henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta työyhteisön kehittämissuunnitelmaksi on erittäin perusteltu. Järkevä on myös informatiivisluonteinen maininta siitä, että kehittämissuunnitelmaan on mahdollista sisällyttää tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain mukaiset suunnitelmat. Olisi myös syytä harkita, voitaisiinko työsuojelun toimintaohjelma, ainakin pienimmissä yhteisöissä, sisällyttää samaan asiakirjaan.
Yhteistoiminnassa käytävää vuoropuhelua koskeva tiedonsaantioikeus on määritelty epämääräisesti. On epäselvää, kuka määrittää, mitkä tiedot ovat tarpeellisia kunkin asian käsittelyn kannalta. Säännöstä tulee täydentää joko esimerkinomaisella luettelolla tai määräyksellä, että henkilöstön edustaja määrittelee tarpeen. Myös kohtuusharkinta on poistettava. Neuvotteluista/vuoropuhelusta on mahdotonta saada tasaveroista, jos työnantajapuolella on tietoa, jota henkilöstön edustaja ei saa käyttöönsä.
Vuoropuhelu on myös kirjattava aina ilman erillistä pyyntöä, jotta jälkeenpäin ei synny erimielisyyksiä sen suhteen, mistä vuoropuhelussa on sovittu taikka oltu yhtä tai eri mieltä.