Kirsi Muurimäki, Pastori, Espoon tuomiokirkkoseurakunta
Tein tutkimuksen Lähijohtajien pastoraalinen johtaminen Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa ylempää pastoraalitutkintoa varten ja valmistuin kesäkuussa 2022.
Tutkimusaiheeksi valikoitui pastoraalinen johtaminen sen vuoksi, että se on seurakunnallisen johtamisen osa-alueista kenties haastavin. Ylipäätään johtamisesta löytyy paljon kirjallisuutta, mutta pastoraalista johtamista on tutkittu verrattain vähän, ja se on kohdistunut pelkästään kirkkoherrojen pastoraaliseen johtamiseen. Lähijohtajien pastoraalista johtamista seurakunnissa ei ole tutkittu aikaisemmin.
Tutkin Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kappalaisten tai alueesta vastaavien pastorien pastoraalista johtamista.
Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa on toteutettu aluemalliorganisaatiota seurakunnan maantieteellisen laajuuden vuoksi. Seurakunta on Suomen viidenneksi suurin, jäseniä on 44 648 (vuoden 2021 lopussa). Seurakunta on jaettu viiteen seurakunta-alueeseen, joiden toimintaa johtaa lähijohtaja.
Tutkimuksessa tein Surveypal-kyselyt alueiden työntekijöille ja kappelineuvostojen jäsenille. Surveypal-kyselyt muodostivat tutkimuksen päälähteen. Lisäksi käytin pastoraalisen johtamisen kirjallisuutta ja tutkimusta. Tutkimuksessani erityisen roolin sai Pekka Asikaisen väitöskirja Jumalan vai ihmisen palveluksessa? Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien kirkkoherrojen käsitykset pastoraalisesta johtamisesta ja sen perusteista vuosina 2013–2015. Olen käyttänyt Asikaisen pastoraalisen johtamisen mallia muodostaessani teoreettista pohjaa työlleni.
Tutkimuksessani tuli esille, että pastoraalinen johtaminen ei sisällä pelkästään hengellistä ulottuvuutta, vaan se on kokonaisvaltainen pastoraalinen asenne johtamiseen. Pastoraalisen johtamisen lähtökohta on kirkon perustehtävä, josta se laajentuu käsittämään useita osatekijöitä. Pastoraalinen johtaminen on teologiseen asiantuntemukseen perustuvaa seurakunnan johtamista. Pastoraalinen johtaminen läpäisee koko johtamisen kentän: asiat, ihmiset ja johtajan itsensä. Pastoraalinen johtaminen ei ole erillinen saareke muusta johtamisesta.
Pastoraalinen johtaminen jaettiin tässä tutkimuksessa neljään ulottuvuuteen: 1. arvojen vahvistaja 2. teologinen asiantuntija 3. spiritualiteetin vaalija 4. mission luotsaaja.
Lähijohtaja arvojen vahvistajana
Lähijohtajan pastoraalisessa johtamisessa arvojen vahvistaja tarkoittaa, että lähijohtaja pyrkii puolustamaan kristillisiä arvoja, luo edellytyksiä arvokeskustelulle, tuo kristinuskon arvoja uuteen kontekstiin, puuttuu seurakunnan arvojen vastaisiin toimintatapoihin ja pyrkii esikuvallisuuteen omalla esimerkillään. Näitä kaikkia arvostettiin. Esikuvallisuudessa kappelineuvostojen jäsenten ja työntekijöiden vastaukset poikkesivat toisistaan. Kappelineuvoston jäsenien mielestä se oli hyvin tärkeää ja työntekijöiden mielestä vähiten tärkeää. Samoin kappelineuvostot ja alueiden työntekijät olivat eri mieltä siitä, miten tärkeää on puuttua seurakunnan arvojen vastaisiin toimintatapoihin.
Lähijohtaja teologisena asiantuntijana
Lähijohtajan pastoraalisessa johtamisessa teologinen asiantuntija tarkoittaa, että lähijohtaja opastaa kristillisissä oppikysymyksissä, rohkaisee Raamatun soveltamiseen arjen elämässä, tekee ekumeenista yhteistyötä, rakentaa keskusteluyhteyttä erilaisia katsomuksia omaavien ihmisten kanssa sekä suojelee tervettä uskonnollisuutta. Kummatkin vastaajaryhmät pitivät tärkeimpänä terveen uskonnollisuuden suojelemista. Kappelineuvostot pitivät toiseksi tärkeimpänä Raamatun tulkintaa espoolaisessa arjessa, kun taas työntekijät pitivät (pienellä erolla) toiseksi tärkeimpänä opillisissa kysymyksissä ohjaamista.
Kaiken kaikkiaan erot teologisen asiantuntijuuden eri teemoissa olivat hyvin pieniä.
Lähijohtaja spiritualiteetin vaalijana
Lähijohtajan pastoraalisessa johtamisessa spiritualiteetin vaalija tarkoittaa, että lähijohtaja panostaa kirkollisiin toimituksiin ja jumalanpalveluselämään, luo edellytyksiä ihmisen sielunhoidolliseen kohtaamiseen, mahdollistaa aikaa Raamatun sanan meditoimiselle, antaa aikaa rukoukselle sekä luo hiljaisuuden tilaa. Kolmen kärki erottui tutkimuksessa selvästi. Tärkeimpinä koettiin: jumalanpalveluselämä ja toimitukset, sielunhoidollinen kohtaaminen ihmisten kanssa sekä tilan antaminen rukoukselle. Tosin työntekijät korostivat ensin sielunhoidollista kohtaamista ja rukousta ja vasta kolmantena jumalanpalveluselämää ja toimituksia, kun kappelineuvostojen mukaan se tuli ensimmäisenä.
Lähijohtaja mission luotsaajana
Lähijohtajan pastoraalisessa johtamisessa mission luotsaaja tarkoittaa, että lähijohtaja vahvistaa kutsumusta, rohkaisee lähetyskäskyn toteuttamiseen, kannustaa diakoniseen vastuunkantoon, innostaa strategian suunnitteluun sekä ohjaa toimintakertomuksen ja arvioinnin perusteella kehittämistyöhön alueellaan. Kummatkin ryhmät näkivät tärkeimmäksi diakonisen vastuunkannon ja kutsumuksen vahvistamisen. Ryhmien erovaisuudet liittyivät nk. hallinnollisen työn ja hengellisen työn eroihin. Kappelineuvostot arvostivat lähetystyötä, kun taas työntekijät näkivät organisaation rakenteiden muodostavan kivijalan käytännön työlle. Työntekijät odottavat lähijohtajalta jämäkkää organisointia, jotta työn tekemisen edellytykset ovat kunnossa. Heillä lähetystyö jäi viimeiselle sijalle, kun kappelineuvostoilla hallinnollinen työ jäi hännille.
Keitä lähijohtaja johtaa pastoraalisesti
Tutkimuksen yllätyksellisintä tulosta edustaa lähijohtajan pastoraalisen johtamisen kehät. Tutkimuksessa lähijohtajan pastoraalisen johtamisen kohteita edustivat: työntekijät, kappelineuvostojen jäsenet ja seurakuntalaiset. Kappelineuvostojen mukaan lähijohtajan tulee johtaa pastoraalisesti: 1. työntekijöitä 2. seurakuntalaisia 3. kappelineuvoston jäseniä. Alueiden työntekijöiden mukaan lähijohtajan tulee johtaa pastoraalisesti: 1. seurakuntalaisia 2. kappelineuvoston jäseniä 3. työntekijöitä. Kumpikaan vastaajaryhmä ei nähnyt itse tarvitsevansa pastoraalista johtamista paitsi työntekijät spiritualiteetin vaalimisen suhteen.
Avautuvia näköaloja lähijohtajan pastoraaliseen johtamiseen
Lähijohtajan pastoraalisessa johtamisessa pelkkä dogmaattinen osaaminen ei riitä. Työntekijät ja kappelineuvostojen jäsenet odottavat yhteisöllisyyttä, kykyä dialogiin sekä avoimuutta yhdessä ihmetellä asioita, joita seurakunta kohtaa. Kaikkitietävän lähijohtajan sijaan toivotaan yhdessä Kristukseen turvautumista muuttuvassa maailmassa ja tulevaisuudenuskoa. Lähijohtajan pastoraalista johtamista voisi kuvata tutuilla teologian termeillä. Pastoraalinen johtaminen on inhimillistä ja jumalallista. Pastoraalinen johtaminen inhimillisesti on käytännön työn rakenteiden ja toimintamallien pitämistä selkeinä, työntekijöiden ja heidän työaikansa kunnioittamista. Pastoraalinen johtaminen jumalallisesti on työyhteisönä ja kappelin vastuunkantajien kanssa hiljentymistä Pyhän Jumalan edessä ja hiljaisen tiedon sallimista. Kirkolta odotetaan tekoja loputtomien sanojen sijasta. Jos kuvaisin pastoraalista johtamista yhdellä sanalla, se olisi yhdessä.
Jos haluat tutustua tutkimukseeni lähemmin, lue tutkimus tästä linkistä.
https://www.espoonhiippakunta.fi/ajankohtaista/ylemman-pastoraalitutkinnon-tutkielma-lahijohtajien-pastoraalisesta-johtamisesta/