Pääkirjoitus, Minna Raassina, AKIn puheenjohtaja
Tammikuussa tuli täyteen tasan 20 vuotta AKI-liittojen perustamisesta. Liitolla on nyt myös uusi nimi: AKI-liitot ry. Valtuusto päätti nimenmuutoksesta marraskuussa 2020, ja Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt nimen.
Miten sitten AKI-liitot muodostui? Tunnustelut Diakoniatyöntekijöiden liiton, Suomen Kanttori-urkuriliiton ja Suomen kirkon pappisliiton tiiviimmäksi yhteistyöksi alkoivat 90-luvun alussa Akavan kokonaistumispyrkimysten tukemina. Lamavuodet eivät ilmeisesti kuitenkaan olleet suotuisat liittojen lähentymiselle. Seurakunnissa jouduttiin kilpailemaan siitä, mikä virka lakkautetaan ja mikä jää.
Vuosikymmenen lopulla asiassa aktivoiduttiin jälleen, kun Akava oli ilmoittanut, ettei se hyväksy enää uusia pieniä järjestöjä jäsenikseen. Tämä viesti loi ilmeisesti kirkollisille aloille painetta aloittaa liittoutumisneuvottelut uudelleen.
Syksyllä 1999 valmistauduttiin virkaehtosopimusneuvotteluihin. Yhdessä kolmen liiton kesken sovittiin tärkeimmäksi tavoitteeksi diakoniakoniatyöntekijöiden palkankorotukset. Tämä tavoite myös toteutui ja osoittaa silloista tahtoa voimien yhdistämiseen.
Laivaseminaarissa tammikuussa 2000 kolmen liiton hallitukset neuvottelivat yhteistyön tiivistämisestä. Liitot tahoillaan hyväksyivät saavutetun neuvottelutuloksen, ja perustamisasiakirja allekirjoitettiin vuotta myöhemmin. Edelleen yhteistyön tiivistämispyrkimykset jatkuivat, ja ne johtivat lopulta siihen, että SKPL ja SKUL syvensivät yhteistyötään, mutta samassa yhteydessä DTL irtautui AKIsta. Tämä tapahtui ainoastaan kolme vuotta AKIn perustamisen jälkeen.
Vuodesta 2017 lähtien AKI-liitot on ollut jälleen kolmen liiton muodostama yhteisö, kun Suomen teologiliitto hyväksyttiin AKIn jäsenjärjestöksi heti perustamisensa jälkeen.
AKI-liittojen syntyvaiheessa tavoiteltiin pienten liittojen suurempaa painoarvoa yhteenliittymän kautta. Tavoitteina olivat myös synergiaedut resurssien käytössä mm. yhteisen henkilöstön ja tilojen kautta. Yhteistyön ja voimien yhdistämisen tärkeys on säilynyt vähintäänkin ennallaan. Onkin tärkeätä työskennellä AKIn perusliittojen välisen luottamuksen säilymiseksi ilman, että kunkin liiton ja sen jäsenistön erityiskysymyksiä tai ominaispiirteitä tarvitsee uhrata.
Olkoon AKI myös jatkossa avoin uusille jäsenille. Liiton uusi nimi ja hallinnon uudistaminen tammikuussa hyväksyttyjen uusien sääntöjen kautta liittyvät läheisesti AKIn kykyyn uudistua tarkoituksenmukaisesti, uudistua toimintaympäristön muuttuessa ja erityisesti jäsenistön tarpeista käsin.