Merja Laaksamo, päätoimittaja
Eläinten oikeudet herättävät suuria tunteita. Eläin on aikojen alusta ollut ihmiselle sekä ystävä että hyödyn lähde. Tehotuotannon voimistuessa eläimet ja eläinten oikeudet ovat saaneet yhä laajempia joukkoja puolestapuhujikseen. Minkälainen on oikea suhde eläimiin? Missä määrin ihmisellä on oikeus käyttää eläimiä hyödykseen? Näihin kysymyksiin etsimme vastausta tässä lehdessä.
Kari Kuula herätti vauhdikasta keskustelua taannoisella esiintulollaan. Nyt hän pohtii tehotuotannon oikeutusta teologisista lähtökohdista käsin. Hän kertoo havahtumisestaan eläinmyötätuntoon ja pohtii, millä tavoin kristityt voisivat pienin askelin herätä eläinkysymykselle hyökkäämättä kuitenkaan niitä vastaan, joiden elinkeino liittyy eläintuotantoon.
Eri uskontoperinteiden eläinsuhteista kirjoittaa Heikki Pesonen. Uskonto määrittää ihmisen ja eläimen suhdetta ja ohjaa myös eläimiin kohdistuvaa toimintaa. Uskonto on vaikuttanut myös siihen, miten eläimiä on käytetty rituaaleissa tai uhreissa, tai minkälaisia ruokavalintoja ihmiset tekevät.
Limppu Witick kannustaa artikkelissaan puhumaan uudella tavalla eläimistä. Hän toteaa, että aiemmin kirkon piirissä on harvoin puhuttu eläimistä muuten kuin pintapuolisesti, mutta asiaan on hitaasti tulossa muutos. Monien edesmenneiden teologien ja pyhimysten eläimiä koskevia ajatuksia ja rukouksia nostetaan esiin ja herätellään uudenlaista keskustelua kristittyjen moraalisista velvollisuuksista eläimiä kohtaan.
Maailman tunnetuimpia eläintarinoita on pyhän Fransiskuksen kohtaaminen Gubbion suden kanssa. Liisa Kaski tuo artikkelissaan esille, miten susi on ollut Suomessakin monien myyttien ja pelkojen keskushahmo. Suden ja ihmisnaisen kytkös tulee esille kansanperinteessä, samoin suden kytkös suohon ja metsään, villiin luontoon kodin ja inhimillisen tuolla puolen.
Mari Valjakkala työskentelee saamelaispappina poronhoitoalueella saamenmaalla. Hän kuvaa havaintojaan vuodenaikojen vaihtelusta sekä siitä, miten eläinten ja luonnon kiertokulku näkyvät hänen työssään ja seurakuntalaisten arjessa.
Pyysimme akilaisia lähettämään kuvia itsestään ja lemmikeistään toimitukseen kuvakollaasia varten. Kiitoksin toteamme, että saimme hyvän kattauksen lemmikkejä eläinnumeroomme.
Lehdestä löytyy myös kirkkomusiikin parissa pitkän elämäntyön tehneen Jorma Hannikaisen haastattelu. Hannikainen jäi äskettäin eläkkeelle, mutta työ jatkuu uusin painotuksin. Nykymusiikin ihmeellisyyksistä kirjoittaa Henri Järvinen, joka on haastatellut aiheesta kirjan kirjoittanutta Osmo Tapio Räihälää. Anna Pulli-Huomo kirjoittaa toimitusten musiikeista tällä vuosikymmenellä. Keskustelu siitä, mitä kirkossa sopii soittaa, jatkuu edelleen.
Lämpimät onnittelut Vuoden papille, oppilaitospastori Milla Voudinlehdolle! Ja kaikille lukijoille antoisia hetkiä lehden parissa, virkistävää joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta!