Sari-Annika Pettinen, johtava asiantuntija, Kirkkohallitus
Vilppu Huomo, asiantuntija, Kirkkohallitus
Koska viimeksi käytit Google Mapsia katsoaksesi, kuinka kauan kestää matkustaa jonnekin? Google Maps on hyvä esimerkki sovelluksesta, joka käyttää tekoälyä toimintansa taustalla. Samoin tekevät myös esimerkiksi Facebook, Microsoft sekä lukuisat muut yritykset. Myös autojen automaattiohjaus, erilaiset älylaitteet, chattibotit ja lukuisat arjessa käyttämämme sovellukset hyödyntävät tekoälyä toiminnassaan.
Tekoäly on tietotekniikkaa, joka kykenee yhdistelemään tietoja ja tekemään ratkaisuja, joita voidaan pitää älykkäinä. Tämä tarkoittaa sitä, että erilaiset tekniset järjestelmät voivat havainnoida ympäristöään laajasti, käsitellä havaintojaan nopeasti ja ratkaista ongelmia saavuttaakseen ennalta asetetun päämäärän. Tällainen älykäs järjestelmä ei vain tulkitse saamiaan tietoja, vaan oppii tiedoista sekä käyttää oppimaansa tietoa asetettujen tavoitteiden ja tehtävien saavuttamiseksi. Oppiminen tapahtuu ennalta syötettyjen käskyjen mukaisesti, eikä tapahdu siis ilman ihmisen toimintaa.
Tekoälyä hyödynnetään mm. teollisuudessa, markkinoinnissa, suunnittelussa, peleissä, puheentunnistuksessa, lääketieteessä sekä kuljetuksessa. Tekoäly tehostaa ja parantaa monen laitteen käytettävyyttä ja näin helpottaa ihmisen arkea. Sen tarkoitus ei ole korvata ihmistä. Ihmisten ajattelun monipuolisuus, luovuus ja kyky yhdistellä tietoa on ainutlaatuista. Samoin on ihmisten välinen kohtaaminen ja vuorovaikutus. Tekoäly ei voi korvata näitä.
AuroraAI – kansallinen tekoälyohjelma
AuroraAI on pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan perustuva kansallinen tekoälyohjelma, jonka tavoitteena on tekoälyn avulla luoda Suomeen maailman parhaat julkiset palvelut. Jotta tämä olisi mahdollista, julkiset palvelut liitetään AuroraAI-verkon avulla vuorovaikutukseen myös muiden sektorien, esimerkiksi kirkon, tuottamien palveluiden kanssa. Samalla AuroraAI-verkko mahdollistaa sen, että palvelut voidaan nykyistä paremmin kohdistaa ihmiselle hänen elämäntilanteensa mukaan. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa palvelut voisivat olla ihmiskeskeisiä. Sen sijaan, että ihmisen täytyy etsiä palveluita eri tarjoajilta, ihmiselle tarjottaisiin hänen tarvitsemansa palvelut hänen elämäntilanteensa mukaan.
Miten AuroraAI liittyy rippikouluun?
Rippikoulu tavoittaa noin 77 % kaikista 15-vuotiaista nuorista. Rippikoulu on peruskoulun lisäksi ainoa elämäntapahtuma, joka tavoittaa nuoret yhtä laajasti. Kirkkohallitus, yhdessä pilottiseurakuntien kanssa, tekee yhteistyötä valtiovarainministeriön kanssa AuroraAI-hankkeen puitteissa. Tavoitteena on auttaa nuoria ymmärtämään omaa elämäänsä paremmin ja sen kautta tukea nuorten hyvinvointia. Rippikoulun ohjaamisen näkökulmasta hanke puolestaan mahdollistaa sen, että nuorten elämä ja siihen liittyvät kysymykset voidaan entistä paremmin ottaa osaksi rippikoulua. Mitä paremmin ohjaaja tuntee ryhmänsä nuorten elämää, sitä paremmin kristinuskon sisältöjä voidaan lähestyä nuorten omasta elämästä käsin.
RKS 2017 -suunnitelmassa todetaan, että rippikoulussa ”näkökulmat ihmisen elämästä, uskosta ja rukouksesta nähdään kokonaisuutena, jotka liittyvät kristityn elämässä yhteen”. Kun nuorella on rippikoulussa tilaa pohtia omaa elämäänsä ja tuoda esiin omia elämänkysymyksiään, silloin myös kristinuskon sisällöt voivat nivoutua osaksi elämää. On tärkeää, että rippikoulussa nuori voi kokea tulevansa nähdyksi omana itsenään.
Tekoäly mahdollistaa sen, että ihminen voi saada oman elämäntilanteensa ja tarpeensa mukaista tietoa kirkon toiminnasta nykyistä luontevammin.
AuroraAI-hankkeen puitteissa rakennetaan sovellusta, jonka avulla nuori voi rippikoulun kuluessa reflektoida omaa elämäänsä ja sitä, mikä on hänelle elämässä tärkeää. Sovellus on työkalu, joka tukee ja syventää nuorten kanssa rippikoulussa käytäviä keskusteluja. Sovelluksen käytön on oltava mielekästä nuorille, minkä takia pelillisyys on sovelluksessa isossa roolissa. Nuoret ovat myös mukana sovelluksen suunnittelussa.
Miten AuroraAI voi tuoda seurakunnan lähemmäksi ihmisiä?
Kirkon vahvuus on laadukas ja kiireetön kohtaaminen sekä ihmisten keskinäisten kohtaamisten mahdollistaminen. Tuemme työssämme ihmisen suhdetta itseen, toiseen, Jumalaan ja luomakuntaan. Toiminnan suunnittelu ja toteutus on kuitenkin kirkossa usein työntekijä- ja organisaatiolähtöistä. Ihmislähtöistä toiminnan suunnittelua ovat erilaiset osallistavat tavat, kuten rippikoulun suunnittelu yhdessä rippikoululaisten kanssa tai osallistava budjetointi, jossa toiminnan suunnitteluun ja budjetointiin osallistuvat seurakunnan alueen asukkaat.
Toiminnan suunnittelun, johtamisen ja strategisen ajattelun yhtenä pohjana on ajantasainen tilannekuva ja tiedolla johtaminen. Keräämme erilaisia tilastoja toiminnastamme, sekä osalla seurakunnista on käytössä erilaisia palautejärjestelmiä. Nämä konkreettiset tiedon keräämisen tavat ovat hyvä askel kohti tiedolla johtamista. Saamamme tieto kuvaa kuitenkin yhtä osaa toimintaympäristöstämme. Tämän lisäksi tarvitsemme yhteistä, laajempaa tilannekuvaa sekä tietoa ihmisistä. Tällaisen laajemman kokonaiskuvan muodostamisessa tekoäly on avuksi.
AuroraAI:n tavoitteena on ihmiskeskeinen yhteiskunta, jossa organisaatioiden sijasta keskiössä on ihminen. Tähän tavoitteeseen on helppo liittyä, mutta kirkon kontekstissa olisi ihmiskeskeisyyden sijasta ehkä luontevampaa puhua ihmislähtöisyydestä. Tekoäly mahdollistaa sen, että ihminen voi saada oman elämäntilanteensa ja tarpeensa mukaista tietoa kirkon toiminnasta nykyistä luontevammin.
Kirkollisessa keskustelussa on pitkään tuskailtu sitä, miten tavoittaa ihmiset, jotka eivät ole säännöllisessä toiminnassa mukana. AuroraAI:n avulla seurakunta voi saada paremman kuvan alueen ihmisten tarpeista ja toiveista, myös niiden, jotka eivät ole kirkon jäseniä. Käytännössä tämä voisi johtaa siihen, että tietyssä elämäntilanteessa olevalle ihmiselle voidaan AuroraAI-verkon kautta tarjota keskusteluapua, jos näyttää siltä, että hän voisi olla kiinnostunut keskustelusta kirkon työntekijän kanssa. Tai laulamisesta kiinnostunut ihminen voisi saada suosituksen seurakunnan kuorosta.
Kirkon työntekijöitä tämä haastaakin miettimään, miten liitymme työssämme ihmisten elämään nykyistä paremmin. Vastaako seurakunnan toiminta alueella asuvien ihmisten tarpeita ja kiinnostuksen kohteita? Entä miten kirkon sanoma kontekstualisoidaan ihmisen elämäntilanteeseen?