Jussi Junni, toiminnanjohtaja, AKI-liitot ry
Edelliset työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut saatiin päätökseen vuoden 2020 juhannukseen mennessä. Nykyiset sopimukset päättyvät joustavasti vuoden 2021 syksyn ja kevättalven 2022 aikana. AKI-liitoille keskeisimmistä sopimuksista kristillisten järjestöjen sopimus on voimassa 31.1.2022 saakka ja evankelis-luterilaisen kirkon sopimus 28.2.2022 saakka. Seuraaviin neuvotteluihin valmistaudutaan jo kiivaasti. Tässä artikkelissa luodaan katsaus siihen, miltä tuleva neuvottelukierros näyttää ja mitä akilaiset siltä odottavat.
Seuraavaa työ- ja virkaehtosopimusneuvottelukierrosta aloitetaan hiljalleen kuluvan syksyn aikana. Ensimmäisenä erääntyvät monien teknologia-alojen sopimukset loka- ja marraskuun lopussa tänä vuonna. Tavoitevalmistelua on Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö YTN:ssä tehty jo keväällä ja varsinaiset neuvottelut uusiksi sopimuksiksi ovat joko jo alkaneet tai alkavat viimeistään syys-lokakuun vaihteessa.
Viimeisen vuoden aikana on mielenkiinnolla seurattu työnantajien uudelleenjärjestäytymistä yksityisellä sektorilla. Loppuvuodesta 2020 Metsäteollisuus ry ilmoitti lopettavansa työehtosopimustoiminnan kokonaan. Se tarkoittaa sitä, että jatkossa metsäteollisuudessa on vain yrityskohtaisia työehtosopimuksia. Tämä merkinnee tulevaisuudessa suurempaa paikallista vaihtelua paperiteollisuuden työehdoissa. Työnantajat voivat yhä enemmän kilpailla työntekijöistä; toisaalta työntekijäpuolen neuvottelut saattavat olla aiempaa vaikeammat. Ainakin neuvotteluja käydään huomattavan paljon enemmän kuin ennen.
Kiinnostuksella on seurattu myös Teknologiateollisuus ry:n yritysten järjestäytymistä uuteen Teknologiateollisuuden työnantajat ry:hyn. Teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimus on merkittävänä vientialojen sopimuksena ollut viime neuvottelukierroksilla ns. päänavaajasopimus, jonka palkankorotustaso on pitkälle ohjannut myös muiden sopimusten palkankorotustasoa. Kun Teknologiateollisuus maaliskuussa ilmoitti siirtävänsä työehtosopimustoimintansa uuteen yhdistykseen, johon eivät kuuluisi kaikki Teknologiateollisuuden jäsenyritykset, on palkansaajajärjestöissä pohdittu, millainen asema teknologiateollisuuden sopimuksilla jatkossa on ja ovatko teknologiateollisuuden sopimukset edelleen yleissitovia, eli tuleeko niitä noudattaa myös työnantajaliittoihin kuulumattomissa yrityksissä vaiko ei. Tällä hetkellä näyttää siltä, että suuria muutoksia ei olisi tässä suhteessa tulossa.
Akavan julkisen alan neuvottelujärjestössä JUKOssa on viime vuosi hiottu uutta strategiaa, ja tällä hetkellä seuraaviin neuvotteluihin valmistaudutaan kaikilla JUKOn sopimusaloilla. Kirkon, valtion, kuntien sekä hyvinvointialueiden sopimukset ovat voimassa 28.2.2022 saakka ja yliopistojen työehtosopimus 31.3.2022 saakka. Neuvottelutavoitteista käydään JUKOn liitoissa tiivistä keskustelua, ja samaan aikaan keskustellaan myös muiden keskusjärjestöjen kanssa tavoitteista. Neuvottelut uusiksi sopimuksiksi alkavat ehkä jo joulukuussa.
AKI-liittojen oma sopimus, kristillisiä järjestöjä koskeva työehtosopimus, on voimassa 31.1.2022 saakka. AKIn järjestöjen neuvottelukunta on aloittanut keskustelun tulevista neuvottelutavoitteista, ja neuvottelut alkanevat jo marraskuussa.
Kirkon työntekijät haluavat lisää palkkaa
AKI-liitot toteutti suurimmalle sopimusalalleen, kirkon sektorille seuraavan neuvottelukierroksen tavoitteita koskevan jäsenkyselyn touko-kesäkuun vaihteessa 2021. Kyselyyn vastasi yhteensä 536 kirkossa työskentelevää akilaista. Vastausprosentti oli 22,6. Kuvassa 1 on eritelty, mikä oli kyselyyn vastanneen mielestä tärkein tavoite seuraavalle sopimuskierrokselle.
Ylivoimaisesti tärkein asia kirkossa työskenteleville akilaisille on palkkojen korottaminen. Vastaajista 41 % nimesi palkkojen korottamisen tärkeimmäksi tavoitteeksi seuraavalla neuvottelukierroksella. Palkankorotuksia toivottiin erityisesti peruspalkkoihin ja kokemuslisiin.
Vastanneista 87 % haluaa samat palkankorotukset kuin muillakin aloilla. Jonkin verran kannatusta löytyi myös sille, että palkkaeroja kurottaisiin kiinni muiden alojen palkkaukseen nähden. Muita aloja alempia palkankorotuksia ei kannatettu.
Kirkkoherroille tärkeä tavoite on ylimmän johdon palkkausjärjestelmäkokeilun vakinaistaminen. Tätä toivoo 65 % kyselyyn vastanneista kirkkoherroista. Kirkkoherroille palkkauskysymykset olivat tärkeämpiä kuin kyselyyn vastanneille keskimäärin; 56 % kyselyyn vastanneista kirkkoherroista katsoi, että palkkojen korottaminen on tärkein tavoite seuraavalla neuvottelukierroksella.
Työlle halutaan raja ja asialliset korvaukset
Myös työ- ja vapaa-ajan kysymykset olivat kirkon neuvottelutavoitteita koskevaan kyselyyn vastanneille tärkeitä. Kaikista kyselyyn vastanneista yhteensä 42 % piti tärkeimpänä tavoitteena seuraavalle neuvottelukierrokselle joko työajan saamista hengelliseen työhön, työaikakorvausten parantamista tai leirityön korvauksen parantamista.
Enimmäistyöaikaa hengelliseen työhön toivoi 52 % niistä kyselyyn vastanneista, jotka eivät työskennelleet ylimmän johdon tehtävissä. Samasta joukosta 47 % piti tärkeänä, että kirkossa maksettaisiin työaikakorvauksia esimerkiksi sunnuntaityöstä. Näin ajattelivat erityisesti kanttorit, joista 63 % kannatti työaikakorvausten saamista hengelliseen työhön.
Peräti 71 % akilaisista toivoi, että arkipyhä lyhentäisi työviikkoa aina eikä vain silloin, kun arkipyhälle sijoittuu työtehtäviä. Uuden arkipyhäkorvauksen on koettu jakautuvan henkilöstöön epätasaisesti.
Myös leirityön korvauksiin toivotaan parannusta. Etenkin muu kuin ylimmässä johdossa toimiva papisto toivoi, että leirivapaapäivät kertyisivät nykyistä nopeammin. Leirivapaapäivien lisäämistä kannatti heistä 59 %. Lähes samansuuruinen joukko (57 %) kannatti varallaolokorvausten parantamista. Monien kokemus on, että iltoihin, öihin ja viikonloppuihin sijoittuvaa päivystystyötä ei korvata asianmukaisesti.
Yksi halutuimpia uudistuksia olisi vuosilomapäivien siirtyminen työnantajalta toiselle työpaikkaa vaihdettaessa. Tätä kannatti 78 % kaikista kyselyyn vastanneista akilaisista. Monelle määräaikaisuuksia vuodesta toiseen tekevälle vuosilomien korvaaminen rahassa ei mahdollista riittävää palautumista työstä. Kirkon sisällä asian voisi ratkaista virkaehtosopimusteitse mutta laajemmin yhteiskunnassa tarvittaisiin esimerkiksi lakiin perustuva vuosilomatili, jonne vuosilomapäivät talletettaisiin myöhemmin pidettäväksi.
Ensi kierroksen teemana perhevapaauudistus
Edellisellä neuvottelukierroksella lähes kaikkia sopimusaloja koskettanut neuvotteluteema oli vuonna 2016 sovitun kilpailukykysopimuksen mukanaan tuoman 24 tunnin työajanpidennyksen poisto. Tulevissa neuvotteluissa maan hallituksen suunnittelema perhevapaauudistus on puolestaan tärkeä kysymys. Perhevapaauudistuksessa nykyiset äitiys- ja isyysvapaat poistuvat ja niiden tilalle tulee kahden vanhemman kesken jaettava vanhempainvapaa ja synnyttävän vanhemman raskausvapaa sekä näitä vastaavat päivärahat. Eduskunnan on ollut määrä saada perhevapaauudistus käsittelyyn syyskuussa ja muutokset lakeihin tehdään tiettävästi syksyn aikana. Uudet perhevapaat olisivat käytössä elokuusta 2022 alkaen.
Palkansaajien näkökulmasta tärkeä kysymys on, missä määrin uusien vapaiden osalta maksetaan palkkaa. Nykyisin on tavallista, että äitiysvapaan ajalta maksetaan palkkaa pidempään, esimerkiksi 72 päivän ajalta, kuin isyysvapaan ajalta, jolta palkanmaksu saattaa olla vain 6 päivää, kuten kirkon sopimuksessa. On perusteltua, että uudessa perhevapaajärjestelmässä kumpikin vanhempi saa yhdenvertaisesti palkkaa perhevapailtaan. Toisaalta ei ole tavoitteellista, että äitien nykyiset palkalliset vapaat lyhenisivät isien palkallisten vapaiden pidentämisen kustannuksella.
Työnantajapuoli puolestaan ei halua perhevapaiden kustannusten kasvavan. Perhevapaiden kustannukset jakautuvat myös epätasaisesti eri alojen välillä niin, että naisvaltaisella julkisella sektorilla perhevapaiden kulut ovat huomattavasti suuremmat kuin miesvaltaisella yksityisellä sektorilla. Näiden tekijöiden johdosta perhevapaaseen liittyvistä neuvotteluista ei ole odotettavissa helppoja.
Miten käy työrauhan?
Neuvottelukierroksen edellä kiinnostaa myös kysymys työrauhasta. Saadaanko uudet sopimukset neuvoteltua hyvässä yhteisymmärryksessä vai ajaudutaanko pattitilanteeseen ja työtaisteluihin? Akavalaisessa muistissa on hyvin muutaman vuoden takainen yliopistolakko sekä kuntien ja kirkon sopimusneuvottelujen sovittelu valtakunnansovittelijan luona viime kierroksella.
Koronapandemia yllätti kesken edellisen sopimuskierroksen, minkä vuoksi etenkin julkisella sektorilla neuvottelut pyrittiin viemään nopeasti loppuun. Tämän vuoksi monia sopimuksiin toivottuja uudistuksia ei ryhdytty neuvottelemaan vaan niitä siirrettiin seuraaville sopimuskierrokselle. Neuvottelut siirtyivät verkkoon. Pandemia hälvensi myös työtaistelujen uhkan.
Tilanne näyttää nyt jossakin määrin erilaiselta. Seuraava neuvottelukierros käytäneen perinteiseen malliin kasvotusten. Poliittinen paine välttää työtaisteluita on poistunut. Ainakin hoitoalojen liitot ovat julkisuudessa esittäneet muita aloja korkeampia palkankorotusvaatimuksia, ja niiltä lienee odotettavissa myös merkittäviä työtaistelutoimia vaatimustensa tueksi.
AKIn merkittävimmät sopimusalat, kirkko ja kristilliset järjestöt, eivät perinteisesti ole olleet lakkoherkkiä aloja. Pääsääntöisesti neuvottelut ovat sujuneet hyvässä yhteistyössä, ja työntekijöille on onnistuttu saavuttamaan merkittäviä parannuksia. Omista työehdoista ollaan kuitenkin myös akilaisten joukossa tietoisia. AKI-liittojen neuvottelutavoitekysely osoittaa työtaisteluvalmiuden nousseen kirkon sektorillakin. Keskimääräisillä ja pienilläkin tuloilla elävät akilaiset eivät katso hyvällä palkkojen tai muiden työehtojen polkemista. Tässä liitto pitää jäsentensä puolta.