Kirkon työmarkkinaosapuolet ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen kirkon uudeksi virka- ja työehtosopimukseksi sopimuskaudelle 2025–2028.
Evankelis-luterilaisen kirkon 20 000 palkansaajan virka- ja työehdoista neuvottelevat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Kirkon alan unioni ry, Kirkon alat ry sekä Kirkon työmarkkinalaitos. AKI-liitot ovat JUKOn jäsenliittoja.
Uusi sopimus on voimassa ajalla 1.3.2025–29.2.2028. Sopijaosapuolet kokoontuvat tammikuussa 2027 tarkastelemaan sopimuksen tavoitteiden toteutumista. Sopimuksen kolmas vuosi on irtisanottavissa 17.1.2027 mennessä siten, että irtisanottu sopimus päättyy 28.2.2027.
Palkankorotukset parantavat ostovoimaa merkittävästi
Vuosille 2025–2028 sovitut palkankorotukset parantavat kirkon työntekijöiden ostovoimaa selvästi. Yhteenlasketut keskimääräiset sopimuskorotukset sopimuskaudella ovat palkkausjärjestelmästä riippuen 7,8–7,82 %.
– Saimme jälleen sovittua kirkolle erinomaisen palkkaratkaisun. Palkankorotukset toteutetaan suurimmaksi osaksi yleiskorotuksina eli koko henkilöstölle. Lisäksi ne maksetaan etupainotteisesti sopimuskaudella eli mahdollisimman varhain, kertoo JUKOn toinen pääneuvottelija, AKI-liittojen toiminnanjohtaja Jussi Junni.
Korotusten johdosta kirkon työntekijä saa ajalla 1.3.2025–29.2.2028 keskimäärin 5,2 % enemmän palkkaa kuin mitä hän saisi ilman nyt neuvoteltua sopimusratkaisua. Suhteutettuna kirkon noin 519 miljoonan euron vuosittaiseen palkkasummaan nyt neuvotellun sopimuksen arvo kolmivuotisella sopimuskaudella on siis keskimäärin noin 27 miljoonaa euroa vuodessa.
Kumulatiivisesti laskettuna kirkon työntekijän palkka nousee tämän sopimuksen ansiosta sopimuskauden loppuun mennessä 8,0 %:lla. Yksittäisen työntekijän saamat palkankorotukset voivat olla tätä suurempia tai pienempiä riippuen 1.5.2026 toteutettavan järjestelyerän sekä 1.1.2028 maksettavien suorituslisäerien kohdennuksesta.
Lisätietoa on sopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa.
Yleinen palkkausjärjestelmä
Vuonna 2025 palkkoja korotetaan 2,5 %:n, kuitenkin vähintään 53 euron yleiskorotuksella:
- 1.4.2025 alkaen 2,5 %:n korotus, kuitenkin vähintään 53 euron korotus peruspalkkoihin ja vaativuusryhmien vähimmäispalkkoihin;
- 1.4.2025 alkaen 2,5 %:n korotus kokemuslisätaulukoihin.
Vuonna 2026 palkkoja korotetaan 2,9 %:n kokonaiskorotuksilla, jotka jakautuvat yleiskorotukseen ja työnantajaerään:
- 1.3.2026 alkaen 2,4 %:n korotus peruspalkkoihin ja vaativuusryhmien vähimmäispalkkoihin;
- 1.3.2026 alkaen 2,9 %:n kokemuslisätaulukoihin;
- 1.5.2026 alkaen 0,5 %:n korotus peruspalkkoihin paikallisiin palkkakilpailukyvyn parantamistarpeisiin työnantajan päättämällä tavalla.
Vuonna 2027 palkkoja korotetaan 2,42 %:n kokonaiskorotuksilla, jotka jakautuvat yleiskorotukseen
- 1.2.2027 alkaen 2,2 %:n korotus peruspalkkoihin, vaativuusryhmän vähimmäispalkkoihin sekä kokemuslisätaulukoihin;
- 1.1.2028 alkaen 0,22 %:n työnantajaerä jaettavaksi pysyvinä suorituslisinä.
Uusiin palkkataulukoihin voit tutustua tästä.
Muut palkkausjärjestelmät
Vuonna 2025 palkkoja ja palkkataulukoita korotetaan 1.4.2025 alkaen seuraavasti:
- 2,5 %:lla ylimmän johdon palkkausjärjestelmässä;
- 53 eurolla nuorten ja oppisopimuskoulutukseen otettavien palkkausjärjestelmässä;
- 2,5 %:lla, kuitenkin vähintään 0,33 eurolla tuntipalkkajärjestelmässä;
- 2,5 %:lla muiden palkkioiden (mm. henkilöstön edustajat) osalta.
Palkkoja ja palkkataulukoita korotetaan 1.3.2026 alkaen 2,9 %:lla ja 1.2.2027 alkaen 2,4 %:lla ylimmän johdon palkkausjärjestelmässä, tuntipalkkajärjestelmässä sekä nuorten ja oppisopimuskoulutukseen otettavien palkkausjärjestelmässä. Muiden palkkioiden korottamiseen sovelletaan samoja prosentteja ja ajankohtia.
Suorituslisäjärjestelmästä pysyvä osa palkkaa vuonna 2027
Sopimuksen merkittävin tekstimuutos on suorituslisän muuttuminen pysyväksi henkilökohtaiseksi palkanosaksi 1.1.2027 alkaen.
Uudistus tulee voimaan vuosien 2025–2026 siirtymäkauden jälkeen. Vuonna 2025 vuodeksi 2026 myönnettävät suorituslisät päätetään nyt alkaneen arviointijakson perusteella kuten aiemminkin. Vuonna 2026 päättyvän arviointijakson perusteella vuodesta 2027 myönnettävät suorituslisät ovat pysyvä osa työntekijän palkkaa.
– Suorituslisän saaminen pysyväksi on ollut yksi pitkäaikaisia tavoitteitamme. Monin paikoin suorituslisä on ollut epävarmuutta luova kiertopalkinto. Tämä ratkaisu luo pysyvyyttä sekä työntekijälle että työnantajalle, Junni arvioi.
Vuoden 2027 alusta jaetaan pysyviä suorituslisiä samassa suhteessa peruspalkkasummaan kuin nykyisinkin. Seurakunnan on osoitettava pysyviin suorituslisiin vähintään 1,1 % yleisen palkkausjärjestelmän piirissä olevien viranhaltijoiden/työntekijöiden peruspalkkojen summasta. Mikäli työnantaja on ohjannut aiempia vuoden 2013 (0,5 %) tai 2020 (0,6 %) järjestelyeriä suorituslisiin, tulee nämä osuudet palkkasummasta käyttää suorituslisiin jatkossakin.
Vuoden 2028 alusta lukien tätä osuutta korotetaan 0,22 %:lla (ks. palkankorotukset edellä), jolloin on mahdollista jakaa uusia suorituslisiä tai korottaa vanhoja. Kun työnantajan palveluksesta poistuu työntekijöitä, joille on myönnetty suorituslisää, on työnantajan jaettava nämä suorituslisät seuraavina vuosina edelleen muiden työntekijöiden suorituslisiin.
– Meille tärkeää uudistuksessa on, että suorituslisiin käytettävä palkkasumma ei työntekijävaihdosten takia katoa vaan sitä jopa kasvatetaan tulevien vuosien järjestelyerillä, Junni iloitsee.
Pysyväksi myönnettyä suorituslisää on poikkeuksellisesti mahdollista alentaa/poistaa, mikäli työntekijän työsuoritus on olennaisesti heikentynyt aiemmasta. Työntekijälle on annettava tätä ennen mahdollisuus parantaa työsuoriutumistaan.
Uudistus ei muuta paikallisten suorituslisäjärjestelmien kriteerejä tai arviointitasoja. Näitä työnantajan on mahdollista uudistaa samaan tapaan kuin ennenkin käymällä niistä luottamusmiesten kanssa täytäntöönpanoneuvottelu.
Muita uudistuksia
Edellä mainittujen suurempien kokonaisuuksien lisäksi sopimuksessa on muutamia pienempiä muutoksia.
– Muiden työehtojen kuin palkkauksen ja suorituslisäjärjestelmän suhteen jäimme tavoitteistamme. Olisimme halunneet uudistaa huomattavasti rohkeammin leirityöstä ja päivystyksistä annettavia korvauksia. Valitettavasti uudistusehdotuksemme eivät saavuttaneet vastakaikua työnantajapuolella, Junni toteaa.
Sopimus tuo parannuksia myös työnhakijoille. Jatkossa viranhakijan kanssa on käytävä hakuprosessin aikana palkkakeskustelu, jotta hakija tietää, mihin palkkatasoon palkka tullaan vahvistamaan viranhaun alkaessa.
Kotimaan virkamatkoilta maksetaan jatkossa päivärahaa verohallinnon tuntimäärien mukaisesti. Työntekijällä on oikeus kokopäivärahaan, kun virkamatka on kestänyt 10 tuntia, ja osapäivärahaan, kun virkamatka on kestänyt kuusi tuntia. Uuteen kokopäivärahaan on oikeus, kun virkamatkan pituus on ylittänyt kokonaisen matkavuorokauden (24 h) kuudella tunnilla, ja uuteen osapäivärahaan, kun ylitys on kaksi tuntia. Nämä muutokset eivät koske leiripäivärahaa.
Kertausharjoituksen ajalta ei enää vähennetä palkkaa, mikäli kertausharjoitukseen osallistuminen tapahtuu vapaapäivänä tai vuosilomalla. Osittaiselle vanhempainvapaalle jäävän työntekijän palkalliset vanhempainvapaapäivät puolestaan kuluvat jatkossa kokonaisina päivinä osa-aikaisuuden suhteessa.
Jatkossa työntekijän on mahdollista osallistua palkallisena vapaana myös lähiomaisen uurnanlaskuun. Tämä mahdollisuus on vaihtoehtoinen lähiomaisen hautaansiunaamiseen osallistumisen kanssa. Lähiomaiseksi luetaan jatkossa myös sellainen avopuoliso, jonka kanssa työntekijällä ei ole yhteistä lasta.
AKI-liittojen sopimusinfot viikolla 11
AKI-liittojen jäsenille järjestetään Teams-tiedotustilaisuus uudesta sopimuksesta seuraavasti:
- Ke 19.3. KirVESTES-info suomeksi klo 14.30 (ilmoittautumislinkki) (suora Teams-linkki);
- To 20.3. KyrkTAK-info på svenska kl. 14.30 (ilmoittautumislinkki) (suora Teams-linkki).
Ilmoittautumislinkkiä käyttämällä saat sähköpostiisi kalenterikutsun. Voit myös liittyä tilaisuuteen suoraan jälkimmäistä linkkiä käyttäen.
Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio.