Merja Laaksamo
Päätoimittaja
Vuoden viimeisen Cruxin piti kertoa syyskuussa pidettäväksi suunnitellun Pohjoismaisen kirkkomusiikkisymposiumin teemoista. Koronapandemian takia NKS2020-tapahtumasta tulikin NKS2021-tapahtuma, kun symposiumia siirrettiin vuodella eteenpäin. Vielä ei ole varmuutta, millä tavalla symposium ensi vuonna voidaan järjestää. Tarkoitus on kokoontua joko kokonaan tai osittain kasvokkain Helsingissä tai koronatilanteen vaatiessa kokonaan verkossa 26.-29.8.2021.
Niinpä tämä Crux kertoo muista kirkkomusiikin teemoista ja symposiumin antiin palataan vuoden kuluttua.
Henri Järvinen vieraili Liturginen Ensemble Munkkivuori -yhtyeen järjestämässä Liturgisessa illassa keskiaikaisessa Pyhän Laurin kirkossa Lohjalla. Yhtye on viimeisten kuuden vuoden aikana kehittänyt liturgisia käytäntöjä ja luterilaista jumalanpalvelusta, tuonut liturgiasta esille näkökulmia, nyansseja, tunnelmia ja mystiikkaa soivassa muodossa.
Jenni Urponen on tutkinut väitöskirjassaan uskonnollista musiikkia perusopetuksen evankelisluterilaisen uskonnon ja musiikin oppikirjoissa. Analyysin perusteella löytyi kolmetoista erilaista uskontoon liittyvää laulutyyppiä, joista viisi on määriteltävissä varsinaisiksi kristinuskon mukaisiksi uskonnollisiksi lauluiksi. Uskonnollisen laulun kriteeristö nosti Suvivirren rinnalle muun muassa uskonnollissävytteisen Hard Rock Hallelujah -laulun.
Samppa Laakson artikkelissa paneudutaan Tikkurin kirkon uusien urkujen ja carillonin eli tornikellopelin tarinaan. Tikkurilan kirkon uruilla on yhtymäkohta Vantaan Pyhän Laurin kirkossa olleisiin Zachariassenin vuonna 1895 rakentamiin urkuihin. Carillon on Suomen oloissa ainutlaatuinen. Soitin koostuu 31 kellosta, joten tornikellopeli on Suomen suurin.
Anna Pulli-Huomo kirjoittaa väitöskirjan tekemisestä työn ohessa ja kertoo, miten hänen taiteellinen tutkimuksensa aiheesta ranskalainen 1800–1900-lukujen urkumusiikki suomalaisessa tämän päivän evankelisluterilaisessa jumalanpalveluksessa etenee tohtorinväitökseksi.
Viranhakuprosessien kuvauksissa olemme edenneet kanttorinvirkaan. Teija Tuukkanen kirjoittaa, miten kanttorin viranhakuprosessi etenee ja minkälaista valmistautumista viranhaku edellyttää.
Kati Jansa pohtii artikkelissaan, mikä pitää kiinni kirkkoyhteisössä, mikä taas pakottaa lähtemään pois. Viisitoista luterilaista pappisnaista kuvasi hänen sosiologian pro gradussaan, miksi he ovat hakeutumassa pois kirkon töistä.
Laura Kallatsa kirjoittaa väitöstutkimuksensa pohjalta pappien käsityksistä samaa sukupuolta olevien avioliitosta. Suurimmalla osalla papeista on selkeä kanta kysymykseen. Noin puolet (51 %) tutkimukseen vastanneista papeista kannattaa ja noin 40 prosenttia vastustaa samaa sukupuolta olevien kirkollista avioliittoon vihkimistä.
Syksy on tuonut mukanaan myös uusia vuoden henkilöitä: Lämpimät onnittelut Vuoden Kanttorille, Maria Väinölälle ja Vuoden papille, Markus Kartanolle!
Tunnelmallista adventinaikaa ja hyvää joulun odotusta!