Naiskanttoreiden juhlavuosi 2023

Minna Raassina, AKIn ja Kanttori-urkuriliiton puheenjohtaja

Tänä vuonna on tullut kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun vuonna 1963 kanttorin virka avattiin myös naisille. Aiheesta on Lea Ryynänen-Karjalainen tehnyt tutkimuksen ”Sukupuolesta huolimatta – naiskanttorit Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa”.

Keskustelu naisten kelpoisuudesta kanttorin virkaan alkoi Suomessa 1880-luvulla ja päättyi muodollisesti kirkolliskokouksen myönteiseen päätökseen n. 80 vuotta myöhemmin. Urkurinvirka avattiin naisille jo vuonna 1898. Naisten mahdollisuuksista kirkkomuusikon virkoihin vuosisadan alussa kertovat seuraavat luvut: vuonna 1904 virkoja oli 607 kpl, mutta niistä vain 25 oli vakinaisia ja 47 ylimääräisiä urkurin virkoja.

Lukkarin- ja lukkari-urkurinviran avaamista naisille käsiteltiin kirkolliskokouksessa vv. 1913–1918, mutta tuolloin asia raukesi.

Sota-aikaan naisia tarvittiin korvaamaan miehiä monissa tehtävissä. Matrikkeleista löytyy muutamia mainintoja kanttoreina toimineista naisista, todellisuudessa ko. tehtävien hoitajina lienee ollut naisia moninkertainen määrä. Ja vaikka sodissa kaatuikin lukuisia kirkkomuusikoita, ei naisia sodan jälkeen kuitenkaan ”tarvittu” lukkarinvirkoihin, koska luovutettujen alueiden viranhaltijat oli sijoitettava uudelleen. Seurakuntia kiellettiin avaamasta virkoja haettaviksi, niihin siirrettiin luovutettujen alueiden seurakuntien kanttoreita.

Kirkkomuusikkokoulutus uudistui sotien jälkeen. Syksystä 1951 lähtien kanttori-urkureita koulutettiin neljän lukkari-urkurikoulun (Helsinki, Oulu, Turku, Viipuri) sijasta ainoastaan enää Helsingissä Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosastolla. 1950-luvun puolivälissä todettiin, ettei uusia kirkkomuusikkoja valmistunut riittävästi. Kanttoripulaa pyrittiin poistamaan lisäämällä oppilaspaikkoja. Kuopion musiikkiopistossa aloitettiinkin kanttori-urkurikoulutus syksyllä 1960.

Samaan aikaan kirkkolakia uudistettiin. Muutamat seurakunnat ja hiippakuntakokoukset esittivät kanttorin viran avaamista naisille. Kirkkolakiesityksen ko. kohdasta pyydettiin lausunnot Kanttori-urkuriliitolta sekä Sibelius-Akatemiasta rehtori Taneli Kuusistolta ja kirkkomusiikkiosaston johtaja Harald Andersénilta. Mielipiteet erosivat hyvin selvästi. Liiton mielestä ei ollut syytä muuttaa voimassa olevaa kirkkolain kohtaa. Kuusisto ja Andersén puolsivat varauksetta esitystä. He totesivat, että nainen on jo voinut opiskella kirkkomuusikoiksi ja heistä oli hyviä kokemuksia ylimääräisten virkojen hoitajina.

Se, että nainen kykenee hoitamaan kanttorinvirkaa, on varmaan ajan saatossa pitänyt osoittaa vielä monta, monta kertaa. Näin kuitenkin on, on ollut aina. Toivotan virkakunnallemme lämpimät onnittelut tänä juhlavuonna!