Tuleva hallitus leikkaa sieltä, minne ei ole kylvänyt, ja kokoaa sieltä, minne ei ole siementä viskannut. Jokaiselle, jolla on, annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mitä hänellä on.
Pöydältä ei putoa pian edes muruja
Kehitysyhteistyömäärärahoja pienennetään. Vuosittaiset satojen miljoonien euron leikkaukset tarkoittavat yhteensä lähes 800 miljoonan euron leikkausta kehitysapuun vuosina 2024–2027.
– Miksi me rikkaat maat suljemme ovet köyhien edestä? Laiminlyödään se, mikä on tärkeintä: oikeudenmukaisuus, laupeus ja uskollisuus.
Määrärahaleikkaukset merkitsevät monien ihmiselämän perusedellytysten kannalta olennaisten hankkeiden loppumista kokonaan. Kun edellytyksiä ihmisarvoiseen elämään ei ole, ihmiset jättävät kotinsa ja valitsevat kärsiä pakolaisina.
– Eivätkö tulevat hallituspuolueet nimenomaan edellytä, että ihmisiä autetaan heidän kotimaassaan? Onko sokea ryhtynyt taluttamaan sokeaa?
Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksella on valtava merkitys kehitysyhteistyötä tekeville suomalaisille järjestöille, jotka työllistävät tuhansia ihmisiä ympäri maailman.
– Moni järjestö joutuu irtisanomaan työntekijöitään leikkausten myötä. Toinen otetaan, toinen jätetään. Tämäkö on hyvää työllisyyden hoitoa?
Monet ovat kutsuttuja, mutta vain harvat valittuja
Työntekijän irtisanomista aiotaan helpottaa. Jatkossa työntekijän irtisanomiseen riittäisi asiallinen syy, kun nykyään edellytetään asiallista ja painavaa syytä.
Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa puolestaan leikataan ensin 80 %:n tasolle kahdeksan viikon työttömyyden jälkeen ja sen jälkeen edelleen 75 %:n tasolle 34 viikon työttömyyden jälkeen.
– Helpommat potkut ja pienemmät päivärahat, sitä on pukua vailla olevan häävieraan heittäminen ulos pimeyteen. Sillä, että ihmisiltä viedään tulot, ei synny työpaikkoja vaan sosiaalisia ongelmia.
Myös lomautusilmoitusaika aiotaan pakottaa seitsemään päivään, ilman että työehtosopimuksella on mahdollista sopia pidemmästä ilmoitusajasta. Suunnitelma on työmarkkinoilla vallitsevan sopimisvapauden vastainen.
– Sopimisvapautta on tarpeen rajoittaa vain heikomman osapuolen eli työntekijän suojelemiseksi. Katon asettaminen sovittaville eduille on härskiä vahvemman osapuolen suosimista.
Eikö työmies ole palkkaansa ansainnut?
Jatkossa ensimmäinen sairauslomapäivä olisi palkaton, paitsi jos kyse on yli viiden päivän sairauslomasta taikka tapaturmasta tai ammattitaudista.
– Ilmeisesti hallituspuolueiden mielestä työntekijöillä ei ole motivaatiota tulla töihin, ja siksi he pitävät turhia sairauslomia. Tällainen ihmiskuva on yksiselitteisen vastenmielinen.
Alle viiden päivän sairausloma johtuu usein esimerkiksi flunssasta, johon muun muassa työstressi altistaa. Monelle työntekijälle palkaton työpäivä tarkoittaa merkittävää ansionmenetystä.
– Mikä intressi hallituksella on tässä pandemianjälkeisessä todellisuudessa kannustaa ihmisiä tulemaan sairaana töihin? Nyt ei vasen käsi tiedä, mitä oikea tekee.
Sairausloman palkanmaksusta olisi mahdollista sopia työehtosopimuksilla toisin. Siksi muutos ei vaikuta kaikilla aloilla, vain niillä, joilla asiasta ei ole sovittu työehtosopimuksista.
– Liitot ovat pitäneet jäsenistään hyvää huolta ja neuvotelleet näiden työehdoista. Ei ole syytä sitoa puivan härän suuta.
Lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle
Laittomista lakoista tuomittavia hyvityssakkoja aiotaan nostaa nykyisestä 0–31 900 eurosta 10 000–150 000 euroon. Työehtosopimuksen rikkomisesta johtuvat hyvityssakot aiotaan kuitenkin jättää ennalleen enintään 31 900 euroon.
Käytännössä hyvityssakkoja tuomitaan työntekijöille vain työrauharikkomuksista ja työnantajille vain työehtosopimusmääräysten rikkomisesta.
– Työntekijöiden rikkomuksista tuomittaisiin raskaat korvaukset, kun työnantajat voisivat rikkoa työehtosopimusta niiden tuloihin nähden mitättömillä summilla. Tällainen ei ole missään määrin kohtuullista.
Laittomia työtaisteluita aiotaan myös suitsia laittomaan lakkoon osallistuneelle työntekijälle määrättävällä 200 euron seuraamusmaksulla. Vastuuta työtaistelutoimesta tulisi osoitettaisiin nykyisestä poiketen myös yksilön vastuulle.
– Fariseukset köyttävät kokoon raskaita ja hankalia taakkoja ja sälyttävät ne ihmisten kannettaviksi. Voiko työntekijältä edes kohtuudella edellyttää, että hän tietäisi työtaistelun varmasti lailliseksi?
Kuka hautaa kuolleemme?
Hallitusohjelmassa esitetään vuosiksi 2024–2027 myös 1 %:n ns. indeksijarrua valtion rahoitukseen evankelis-luterilaiselle kirkolle. Kirkko käyttää valtionrahoituksesta yli 90 % hautausmaiden hoitoon. Hautaustoimesta 22 % rahoitetaan hautaustoimen maksuilla, 75 % valtionrahoituksella ja loput 3 % kirkollisverosta.
– Indeksijarru lisää tarvetta nostaa hautaustoimen maksuja, ja korotukset kohdistuvat sattumanvaraisesti niille, joiden omaiset sattuvat kuolemaan.
Kuitenkin myös kirkon jäsenten maksamia kirkollisverotuottoja kanavoitaneen enenevässä määrin hautaustoimen hoitoon.
– Tämä on suora tulonsiirto kirkon jäseniltä kirkkoon kuulumattomille, eikä sellaista voida yhdenvertaisuussyistä hyväksyä.
Lisätietoja:
Jussi Junni
Toiminnanjohtaja
AKI-liitot ry
(09) 4270 1507
jussi.junni@akiliitot.fi
Neuvottelutulos hallitusohjelmasta löytyy valtioneuvoston sivulta.