Tuomo Salovuori
Kehittäjä, Sininauhaliitto
tuomo.salovuori@sininauha.fi
Luontoavusteinen Green Care -toiminta alkoi 2000-luvulla tehdä vahvaa paluuta eri puolilla maailmaa. Terapeuttinen puutarhatoiminta, maatilaympäristöjen käyttö ja eläinavusteinen toiminta ovat osoittautuneet tehokkaiksi kuntoutumisen menetelmiksi monenlaisten asiakasryhmien parissa.
Viimeisen vuoden aikana suomalaiset ovat hakeneet voimia ja virkeyttä luonnosta enemmän kuin koskaan ennen. Luonnon hyvinvointivaikutuksista on kertynyt monipuolista tutkimustietoa viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Stressitasomme laskee, keskittymisemme paranee, vastustuskyky sairauksia vastaa kasvaa, positiiviset emootiot lisääntyvät ja ruumiimme saa tarvitsemaansa liikettä ja harjoitusta.
Näistä vaikutuksista oli jo kokemusperäistä tietoa pari sataa vuotta sitten, kun havaittiin psykiatristen potilaiden rauhoittuvan ja toipuvan luontoympäristöissä nopeammin. Monet mielisairaalat sijoitettiinkin maaseudulle kauniille paikoille, jossa potilaat saattoivat osallistua myös työtoimintaan. Myöhemmin hoitojärjestelmässämme koitti medikalisoitumisen aika, ja luontoon liittyvästä toiminnallisuudesta luovuttiin. Uusien tutkimustulosten myötä luontoavusteinen Green Care -toiminta alkoi 2000-luvulla tehdä vahvaa paluuta eri puolilla maailmaa. Terapeuttinen puutarhatoiminta, maatilaympäristöjen käyttö ja eläinavusteinen toiminta olivat osoittautuneet tehokkaiksi kuntoutumisen menetelmiksi monenlaisten asiakasryhmien parissa. Myös Suomessa käynnistyi laajaa kehittämistoimintaa oppilaitosten, järjestöjen, THL:n ja Luonnonvarakeskuksen myötävaikutuksella. 2010 perustettiin alan kehittämisjärjestö Green Care Finland, jossa on nykyään jo yli viisisataa jäsentä, joista useimmat palveluntuottajia. Nykyään Green Care -toimintaan voi saada täydennyskoulutusta, alalla on laatumerkit, eettiset ohjeet ja paljon hyviä käytäntöjä.
Luonto on hyvä yhteistyökumppani
Tehtyäni työtä yli 10 vuotta kuntouttavan luontotoiminnan parissa, voin vakuuttaa, että luonto on hyvä yhteistyökumppani. Se tarjoaa motivoivia toiminnan mahdollisuuksia, jossa voi saada onnistumisen ja uuden oppimisen kokemuksia. Luonnossa puuhaillessa voi tutustua toisiin ihmisiin ja nauttia yhdessä luonnon ihmeistä. Yhteiset luontoretket, koirakahvilat, luontoon liittyvät kädentaitopajat ja yhteisölliset viljelypalstat sopisivat välineiksi myös seurakuntien toimintaan. Maahanmuuttajille on kehitetty erilaisia luontokotoutusohjelmia, joiden avulla on mahdollista tutustua suomalaisuuteen luonnossa tapahtuvan toiminnallisuuden kautta. Puutarhaviljely, villiyrttien, marjojen ja sienten kerääminen sekä kalastus ovat olleet elämyksiä myös muualta Suomeen muuttaneille, varsinkin kun saalis on yhdessä tehty ruoaksi asti.
Ei vain eräjormille
Luontotoiminta ei ole vain ”eräjormien” mahdollisuus, vaan Green Care -toiminta sopii myös toimintarajoitteisille, kunhan hiukan pysähdytään miettimään, miten mahdolliset toimintarajoitteet kierretään. Luontotoiminta voidaan suunnitella myös ympärivuotiseksi hyödyntäen eri aikojen sesonkeja ja pahimpien säiden aikana aktiviteetit voi tuoda sisätiloihin. Sininauhaliiton Vihreä veräjä hankkeessa on kehitetty erilaisia toiminnallisia vuosikelloja, ja niiden seikkaperäiset ohjeet ovat kaikkien vapaasti käytettävissä. Kumppanuus luonnon kanssa synnyttää usein myös halun pitää huolta yhteisestä ympäristöstämme ja motivoi etsimään kestävämpää elämäntapaa. Ekoteologian ajatukset sopivat hyvin yhteen Green Care -toiminnan kanssa ja antavat mahdollisuuden syventää luontosuhdetta.
Luontoa voi katsella monenlaisin silmin
Toiminnallisuuden ohella luonto on lepopaikka, jossa pelkkä oleminen vahvistaa hyvinvointiamme. Olemme yhdessä asiakkaiden kanssa rakentaneet elvyttäviä kuntoutusympäristöjä, joita osallistujat sitten omatoimisesti ylläpitävät. Myös kirkon piirissä on nyt ilahduttavaa mielenkiintoa kehittää hautausmaista ja kirkkojen ympäristöistä hiljaisuuden puutarhoja, jotka tarjoavat paikan rauhassa reflektoida oman elämän kysymyksiä. Tutkijoiden mukaan luonto on erityisen otollinen tällaiselle rauhalliselle pohdinnalle ja levolliselle läsnäololle, jota he nimittävät pehmeäksi lumoutumiseksi. Ilmiö on monelle suomalaiselle tuttu metsäkirkko ajatuksesta tai vaikkapa tulisteluhetkistä nuotion ääressä.
Luontoa voi katsella monenlaisin silmin. Sen lisäksi, että luonto tarjoaa mahdollisuuden tutustua eri lajeihin ja niiden kiehtovaan elämään, luonto on myös kuin taideteos, joka puhuttelee meitä kokonaisvaltaisesi. Luonnon metaforat, joita Raamatun kertomukset, laulut ja runot ovat täynnä, voivat yhä olla merkittäviä ja puhuttelevia tienviittoja nykyajan ihmiselle. Olen ollut mukana rakentamassa Quiet Garden -verkostoon kuuluvaa retriittipuutarhaa Lohjan Vivamoon. Puutarhan oleskelukasvihuoneessa on tarjolla joitakin meditaatioharjoitteita ja päiväkirja, johon kävijät voivat halutessaan kirjoittaa ajatuksiaan. On ollut mielenkiintoista lukea, kuinka jotkut pienet luonnon ilmiöt ovat puhutelleet puutarhassa käyneitä ja auttaneet heitä jäsentämään omia elämänkysymyksiään. ”Katsokaa kedon kukkia ja taivaan lintuja ja oppikaa niistä”, voi siis yhä olla relevantti ohje.
Luontoliikunta tarjoaa monia mahdollisuuksia, ja liike lisää tutkimusten mukaan luovuutta merkittävästi. Pyhiinvaellukset ja hyvinvointipolut ovat tästä mainioita sovelluksia, ja molempia on syntynyt paljon eri puolille Suomea. Pyhiinvaellusreittien rakentamiseen on tulossa opas tänä keväänä, ja niissä voidaan hyödyntää käyttäjäystävällistä mobiilisovellusta.
Toiminta soveltuu monenlaisille ihmisille
Luontotoiminnan vahvuutena on sen soveltuminen monenlaisille ihmisille. Luontoharrastuksia on yli sata ja niiden joukosta jokainen voi löytää itselleen kiinnostavan tavan nauttia luonnosta. Yksi nauttii luontokuvauksesta, toinen puutarhanhoidosta, kolmas lintubongauksesta ja joku vain oleskelusta mielipaikoissaan. Olemme kouluttaneet myös vapaaehtoisia luontokummeja hoivayksiköiden henkilökunnan avuksi. Toiminnallinen vapaaehtoistyö on tuonut vapaaehtoistoiminnan piiriin sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät muuten löytäisi paikkaansa vapaaehtoistyöstä. Kun saa tulla mukaan itselleen rakkaan harrastuksen kanssa ja jakaa omaa innostustaan, niin yhteistyöstä nauttivat kaikki osapuolet.
Tutkimukset vahvistavat suomalaisten metsäkirkko kokemuksen. Niiden mukaan luontoympäristöissä ihmisen spiritualiteettiin liittyvät pohdinnat aktivoituvat. Luonnossa ihminen on usein enemmän ”auki” ja vähemmän defensiiivinen kuin ollessaan ihmisten ja monien virikkeiden piirittämänä. Luonnon kauneus, hiljaisuus ja harmonia tekevät hyvää ihmisen sielulle ja tällainen henkisyys vahvistaa myös luonnon hyvinvointivaikutuksia. Luontotoiminta voisikin tarjota aivan uusia mahdollisuuksia myös seurakuntien työlle, ja kirkolla olisi paljon annettavaa luontohengellisyyden kehittämisessä.
Lisätietoa: