Ilari Huhtasalo, järjestökoordinaattori, AKI-liitot
Syksyn seurakuntavaaleissa valittavat luottamushenkilöt ohjaavat miljardin euron kirkkolaivaa. Karsitaanko seinistä vai henkilöstöstä, paljonko apua ohjataan kriisityöhön, entä millainen kirkolliskokous valitaan. Nyt ehdokkaaksi asettuvat mahdollistavat oman näköisen ehdokkaan löytämisen syksyllä äänestäville.
Kirkon asema yhteiskunnallisena ja paikallisena toimijana on yhä merkittävä. Kirkon näkemyksistä ja niiden muutoksista uutisoidaan. Kirkon miljardin euron toimintamenot ja jokaiseen kuntaan ulottuva palveluverkosto on mihin tahansa kolmannen sektorin toimijaan verrattuna huomattava.
Kriisiajat ovat tuoneet julki seurakuntien kyvyn käyttää resurssejaan tehokkaasti ja koordinoidusti. Seurakuntien paikallisverkostot ja asiantuntemus mahdollistavat korona-ajan naapuriavun. Seurakunnat ovat eturintamassa auttamassa Ukrainasta paenneita.
Kuva Helsingin seurakuntayhtymä
Petteri Äijö toimii seurakuntaneuvoston jäsenenä Helsingin Paavalin seurakunnassa. Hän kertoo, että on saanut neuvoston jäsenenä vaikuttaa siihen, miten seurakunta kohtaa kaupunkilaisen arjessa.
Valtuustokauden aikana on avattu Paavalin kirkon ovia kaupunkilaisten hiljentymistä varten, tuotu kirkkoa arjen keskelle Redin ja Triplan kauppakeskuksissa sekä otettu nuoria mukaan seurakunnan päätöksentekoon.
”Näen merkittävänä, että kirkko pystyy vastaamaan nykyajan kaupunkilaisen tarpeisiin”, Äijö sanoo.
Seurakuntavaalit järjestetään tänä syksynä. Seurakuntien päättäjät käyttävät valtaa vaaleilla valituissa kirkkovaltuustoissa ja valtuustojen valitsemissa seurakuntaneuvostoissa. Seurakuntayhtymissä äänestetään kaksissa vaaleissa: alueseurakunnan seurakuntaneuvoston sekä seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuusto vaalissa.
Kuin kuntavaalit, maakuntavaalit ja eduskuntavaalit samalla lipukkeella
Nyt valittavat luottamushenkilöt käyttävät päätösvaltaa lähiseurakunnassa, mutta vaikuttavat välillisesti myös valtakunnan tason asioissa. Luottamushenkilöt valitsevat hiippakuntavaltuustot ja kirkolliskokouksen. Korkeampi äänestysaktiivisuus takaa paitsi edustavamman paikallishallinnon myös edustavamman kirkolliskokouksen. Vaali on myös valtakunnallisesti merkittävä.
Seurakuntavaaleissa on siis tarjolla vaikuttamisen paikka. Valtuustokausi tarjonnee taloudellisia ja toiminnallisia valintoja. Useimmat seurakunnat joutuvat linjaamaan siitä, kuinka supistuvan talouden kanssa tullaan toimeen. Tullaan siis ydinasioiden ja arvovalintojen äärelle.
Neuvoston jäsen voi vaikuttaa myös valtakunnallisesti, vaikka ei pyrkisikään syvemmälle kirkollispolitiikkaan. Äijö teki yhdessä toisen Paavalin seurakuntaneuvoston jäsenen kanssa aloitteen, joka sallisi kirkollisen vihkimisen myös pareille, joista vain toinen kuuluu kirkkoon. Aloite on edennyt kirkolliskokouksen käsittelyyn.
Osaaja katsoo tulevaisuuteen
Mihin toivoisit lähiseurakuntasi panostavan? Lapsityöhön, iltapäiväkerhoihin, diakoniaan ja yhteiskunnalliseen työhön vaiko kenties ikäihmisten tukemiseen.
Syksyllä valittavat luottamushenkilöt päättävät budjetista, rekrytoinneista, strategiasta, työalojen linjauksista, tilojen käytöstä ja kehittämisestä. Tärkeää olisikin, että vaalilla valittaisiin mahdollisimman edustava joukko päättäjiä ja että valittavien joukosta löytyisi osaajia, jotka uskaltavat katsoa tulevaisuuteen.
Äijö kannustaa lähtemään ehdokkaaksi seurakuntavaaleihin matalalla kynnyksellä. Neuvostossa toimimista ei ole tarvinnut jännittää. Seurakuntaneuvostossa työskentely on tutustuttanut uusiin ihmisiin ja perehdyttänyt siellä käsiteltyihin asioihin.
”Seurakuntaneuvostossa tarvitaan tavallisia ihmisiä, jotka tietävät, miten kirkko heidän arjessaan näkyy.”
Oman valitsijayhdistyksen löytämisessä auttavat istuvat valtuutetut
Ehdokkaaksi pääsee joko olemassa olevan valitsijayhdistyksen kautta tai perustamalla oman. Valitsijayhdistyksen perustamiseksi tarvitaan kymmenen äänioikeutettua seurakunnan jäsentä. Alkuun pääsee esimerkiksi ottamalla yhteyttä johonkin lähiseurakunnan nykyiseen valtuutettuun ja tiedustelemalla tulevien vaalien valitsijayhdistyksistä.
Valitsijayhdistykset ovat seurakuntakohtaisia. Osalla valitsijayhdistyksistä on tausta poliittisessa puolueessa, osalla kirkon liikkeessä. Valitsijayhdistyksissä ei noudateta ryhmäkuria, joten myös eriäville näkemyksille on tilaa.
Petteri Äijö pitää tärkeänä, että seurakuntavaaleihin osallistuu mahdollisimman monipuolinen joukko ihmisiä. Hän kertoo, että Paavalin seurakunnan luottamushenkilöt tulevat erilaisista elämänpiireistä.
”Toisille kirkko näkyy jumalanpalveluksina, toisille perhekerhoina, lasten iltapäiväkerhona tai rippikouluna. Suurin osa käy häissä ja hautajaisissa”, Äijö toteaa. ”Ei ole yhtä oikeaa mallia tai taustaa, jolla lähteä seurakuntavaaleihin.”