Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen.” Paljon
lainatun sloganin lausui aikoinaan Ahti Karjalainen ja jo paljon ennen häntä tanskalaisfyysikko, nobelisti Niels Bohr.
Emme yritä suuremmin ennustaa tulevaisuutta, mutta muutamia kurkistuksia tulevaan teemme tässä Cruxin numerossa. Satu Kreivi-Palosaari on haastatellut Oulun seurakuntayhtymän yhtymäjohtaja Pekka Asikaista ja muutamia kirkkoherroja. Oulussa suhtaudutaan tulevaisuuteen toiveikkaasti uhkakuvien keskelläkin ja halutaan ottaa hetkestä kiinni. Erityisesti nyt korona-aikana kirkkoa tarvitaan enemmän kuin koskaan.
Henri Järvisen haastattelemalta tutkija Timo Arolta kysytään usein kaupungistumisesta ja keskittymisestä, mihin suuntaan kehitys kulkee ja mitä tehdä, kun resurssit vähenevät. Aro katsoo, että hänen esittelemänsä älykkään sopeutumisen strategia olisi hyvin sovitettavissa moneen suomalaiseen seurakuntaan.
Yksi tulevaisuutta muovaavista asioista on tekoälyn yhä laajeneva käyttö. Jo tänä päivänä lähes jokainen on jollakin tavalla kosketuksissa tekoälyn kanssa, mutta miten se voitaisiin laajemmin valjastaa palvelemaan seurakuntien toimintaa ja vaikkapa rippikoulua? Tämä selviää Vilppu Huomon ja Sari-Annika Pettisen artikkelista.
Miltä tulevaisuus näyttää kirkon nelivuotiskertomuksen valossa? Maarit Hytönen kirjoittaa asiasta kasvatuksen näkökulmasta. Kristillinen kotikasvatus vähenee nopeasti. Erityisesti naisten halukkuus välittää kristillisiä perinteitä omille lapsilleen vähenee sukupolvi sukupolvelta. Perheiden tuen tarve ei ole kuitenkaan hävinnyt, vaikka suhde kirkkoon on ohentunut.
Kirkkomusiikin tulevaisuus näyttäytyy huikeana Ismo Savimäen jutussa Aikamatka
2040-luvun kirkkomusiikkiin. Voisiko tämä tulevaisuudenkuva toteutua, jos alettaisiin yhä tarkemmin miettiä, mitä ihmiset syvimmältään tarvitsevat? Miten kirkko voi vastata ihmisten olemassa oleviin tarpeisiin ja yhtä aikaa seistä omilla jaloillaan?
Useammassakin tämänkertaisessa jutussa tulee esille huoli milleniaaleista, joiden käsissä kirkon kohtalon katsotaan pitkälle olevan ja joista viimeinen nelivuotiskertomus avasi hätkähdyttävää uutta tietoa. Katri Vappula kirjoittaa kirkon milleniaali-hankkeesta, joka on tarttunut kysymykseen ja haluaa osallistaa myös seurakunnat mukaan hankkeeseen.
Viranhaku-sarjan päätösjaksossa Leena Silvonen-Jokinen käsittelee kirkkoherran valintaa. Korona-aika on innoittanut uusiin ideoihin myös jumalanpalveluselämän saralla. Kun kirkkoihin ei saa kokoontua, jumalanpalvelus on viety ulos ja toteutettu vaeltavana jumalanpalveluksena. Ismo Savimäki kertoo tässä lehdessä Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan toteutuksesta ja antaa mallin käyttöön kaikille seurakunnille. Anna Pulli-Huomo on toteuttanut ideaa Suomenlinnassa rippikoulun vaellusmessussa.