Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa työnantajaa kohtuullisiin mukautuksiin. Mitä tällä tarkoitetaan?
Yhdenvertaisuuslain 15 §:n mukaan muun muassa viranomaisen, koulutuksen järjestäjän ja työnantajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa käyttää viranomaisten palveluita ja saada koulutusta ja työtä. Velvoite koskee myös työtehtävissä suoriutumisen tukemista sekä työuralla etenemistä.
Kohtuullisuuden arviointi on tapauskohtaista ja siinä huomioidaan ensisijaisesti vammaisen ihmisen tarpeet ja sen lisäksi työnantajan tai muun pykälän tarkoittaman toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja niitä varten saatavissa oleva tuki. Toteuttamista siis edellytetään tasolla, joka ei aiheuta työnantajalle kohtuuttomia rasitteita. Kieltäytyminen tällaisista mukautuksista on yhdenvertaisuuslain tarkoittamaa syrjintää. Tyypillisimmät esimerkit koskevat työympäristön konkreettisia muutoksia, kuten pyörätuoliliuskoja, korkeussäädettäviä pöytiä, valaistusratkaisuja, induktiosilmukoita tai muita vastaavia apuvälineitä. Myös erilaiset tietotekniset ratkaisut voivat tulla kyseeseen. Työn tekemisen tapaan liittyvät mukautukset ovat myös tavallisia, kuten työnkuvan rajaaminen tai muokkaus, etätyö tai työn tauottaminen. Työaikalain soveltamisen ulkopuolella oleville viimeksi mainitut kaksi ovat toki muutoinkin käytettävissä.
Tarvittavien mukautusten kohtuullisuuden lisäksi joskus kysymyksiä synnyttää itse laissa tarkoitettu vammaisuuden käsite. Yksiselitteistä oikeudellista määritelmää ei ole, mutta yhdenvertaisuuslain esitöissä viitataan esimerkiksi YK:n yleissopimuksen määritelmään, jonka mukaan vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaisuus voi olla syntyperäistä tai se voi johtua esimerkiksi tapaturmasta tai onnettomuudesta. Vammaisuus voi myös olla seuraus kroonisesta sairaudesta.
Työnantajan on pyynnöstä viipymättä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista vammaiselle, joka katsoo kohtuullisten mukautusten epäämisen vuoksi tulleensa syrjityksi työtä tai virkaa hakiessaan tai jo työssä ollessaan.
Maarit Engström, työmarkkinajuristi, AKI-liitot