Työnhakija tai -tarjoaja: ota some haltuun

Anna Hästö, TM, työuravalmentaja, Barona Työkykypalvelut
Kuva Pasi Salminen

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 somea käytti 69 % 18–69-vuotiaista. Koronapandemia räjäytti lukemat huippuun ja vanhemmat sukupolvet ovat tehneet sen kuuluisan digiloikan. Kun pandemian aikana kehotettiin pitämään etäisyyttä, siirtyi yhteydenpito somen viestipalveluihin. Sosiaalisten suhteiden lisäksi haettiin viihdettä ja ajankulua: nettitelevision ja streaming-palveluiden kulutus räjähti, kun yhtäkkiä olikin paljon aikaa vietettäväksi kotosalla.

Sosiaalinen media linkittyy paitsi vapaa-aikaan myös työnhakuun. Perinteiset työvoimapalveluiden sivut eivät enää tavoita isoa joukkoa hakijoita, saati niitä potentiaalisia tulevia työntekijöitä, jotka eivät aktiivisesti hae työtä. Somessa tiedustellaan etukäteen työpaikan mainetta, toimintatapoja ja työkulttuuria. Jos työpaikalla on huono ilmapiiri, se tieto kantautuu kauas. Some siis antaa työnantajille uusia kanavia hakea osaajia, sekä vastaavasti työnhakijoille mahdollisuuksia kysellä etukäteen hiljaista tietoa. Työnantajien tulee nykyään miettiä myös hakijakokemusta, kun automaattiset ”valitettavasti valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun” -viestit eivät enää riitä. Se miten rekrytointia hoidetaan, kertoo työpaikan arvoista sekä johtamisesta.

Hakijakokemuksesta välittäminen on järkevää – yhtä työpaikkailmoitusta saattavat lukea tuhannet silmäparit. Jos hakijaa kohtelee tylysti, kertoo hän siitä eteenpäin ja näin on työnantajan mainetta kolhaistu.

Somessa on mahdollista käyttää kekseliäisyyttä. Esimerkkinä Burger King, joka pyysi kesätyötä hakevia duetoimaan TikTok-videotaan vastaamalla haastattelijan kysymyksiin. Tällainen haastattelu vaatii rohkeutta, mutta voi olla nuorelle luonteva tapa ottaa ensikontakti. Videohaastattelu tai -cv ovat rekrytoinneissa jo laajalti käytössä oleva väline. Somen kautta työnhakija voi erottautua muista.

Suomalaisille kehuminen on vaikeaa ja LinkedIn-tyyppinen hehkutus hienoista projekteista ja työelämän lennokkuudesta on vierasta. Mutta eikö vanha sananlasku sano: ”kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse.” Tuo siis rohkeasti esiin vahvuutesi ja onnistumisesi!

Somen käyttö työvälineenä on arkea lähes kaikkialla. Tutkimusten mukaan yritysten tileihin sitoudutaan huonosti, mutta yksittäiset mielenkiintoiset persoonat ovat vetovoimaisia. Kirkon piiristä esimerkiksi Haagan seurakunta Helsingistä on viestinyt ennakkoluulottomasti työntekijöiden persoonien kautta. Ja ymmärtääkseni hyvällä tuloksella. Henkilökohtaisuus tuo sanoman lähelle ja luo suhteen vastaanottajaan.

Some on tullut pysyvästi osaksi elämäämme – myös työelämää. Valjasta se siis hyvään käyttöön.