Liity jäseneksi

”Joka tarttuu auraan ja katsoo taakseen” – kirkon verkkotyön tilastointi ja sen ongelmat

Juha Itäleino, seurakuntapastori, Riihimäen seurakunta

 Verkossa käytettäviä alustoja on monia, eikä ole aina selvää, miten verkossa osallistuneet lasketaan. Jollakin tavalla tilastoja on kuitenkin syytä täyttää, jotta verkkotyö tulee näkyväksi ja saa jatkossakin resursseja.

Leijonat voittavat kultaa ja yhtäkkiä jumalanpalveluksissa on 90 000 osallistujaa lisää. Näin kävi 20. helmikuuta tänä vuonna. Syynä ei kuitenkaan ollut ihmisten ryntääminen kirkkoon, vaan se, että Helsingin Tuomasmessuun radion kautta alkuvuonna osallistuneet tilastoitiin.

Se työ, mikä tilastoidaan, näkyy. Se, mikä näkyy, on oikeaa kirkon toimintaa. Tai näin ainakin ajatellaan. Internet ja sosiaalinen media ovat tuoneet monia uusia työtapoja kirkkoon. Blogit, keskustelupalstat, Facebook, Youtube, Instagram, Snapchat – nämä kaikki ovat välineitä, joilla ihmisiä voidaan kohdata ja järjestää tapahtumia. On hyvä, että tilastot saadaan vastaamaan todellisuutta – vaikuttavathan tilastot myös siihen, miten luottamushenkilöt jakavat rahaa eri toimintamuodoille.

Teologisesti voisi väittää, että sanoman eteen päin vieminen on juuri kirkon työn ydin. Tilastojen maailmassa kirkon toiminta on kuitenkin vain tilaisuuksia ja kohtaamisia. Lehtijuttuja, seurakuntalehtiä ja Jeesus tulee -tienvarsimainontaa ei lasketa kirkon toimintaan. Verkossakaan yksittäisiä julkaisuja ei tilastoida, elleivät ne ole luokiteltavissa tapahtumiksi: julkaisu ”tilastoidaan, jos se selkeästi korvaa paikan päällä tapahtuvan toiminnan tai on muuten itsenäinen tapahtuma”. (Tilasto-ohjeet, s. 11)

Tapahtumat ja osallistujat verkossa

Vuoden 2021 alussa kirkon tilastoihin ilmestyi koronan sinne pakottama lisäys: osallistujat verkossa. Tämä mahdollistaa sen, että verkkotyö ylipäänsä näkyy. Osallistujien määrä lasketaan tilaisuudesta riippuen hieman eri tavalla. Kirkollisissa toimituksissa lasketaan vain livenä seuranneet, jumalanpalveluksissa osallistujamäärä lasketaan kaksi vuorokautta tilaisuuden päättymisen jälkeen ja muissa tapahtumissa voidaan harkita, kuinka monta päivää lasketaan – kuitenkin enintään kolmen viikon ajalta. Tässä on selkeästi ajateltu tilastoijan työtaakkaa.

Verkkoon voidaan tuottaa itsenäisiä, vain verkossa olevia tapahtumia. (Työntekijä täytynee kuitenkin tilastoida paikalla olleeksi.) Nettiin tekstiksi tai videoksi tuotettu hartaus on tapahtuma, ei vain viestintää. Tällöin videolle päätetään koontikausi, enintään kolme viikkoa, ja tänä aikana osallistuneet lasketaan.

Verkossa olevia tapahtumia ovat myös Instagram-postaukset ynnä muut. Tapahtuman itsenäisyys pitää pohtia: esimerkiksi kymmenen kuvan sarja pääsiäisestä on vain yksi tapahtuma. Voi olla perusteltua, että yhden päivän tarinat ovat yksi tapahtuma, vaikka ne jakautuisivat koko päivälle. Tapahtumalle keskeistä on immersio tai sitoutuminen: some-osallistuja osallistuu, esimerkiksi katsoo tai kuuntelee keskittyneesti ainakin jonkin aikaa.

Entäpä sitten kohtaamiset? Kohtaaminen on lähtökohtaisesti aina kaksisuuntaista. Tiedottamista ei lasketa myöskään kohtaamisena, ei vaikka viesti olisi somealustalla lähetetty. Jos kaksisuuntaisuus täyttyy ja kohtaamisessa on läsnä ammatillinen ulottuvuus, se voidaan tilastoida.

Katselijasta osallistujaksi – katsauksia eri palveluihin

Juha Itäleino suosittelee, että kaikki verkkotyötä tekevät lukevat tarkasti tilastoinnin täyttöohjeet.

Oma vaikea ongelmansa on se, ketkä kaikki ovat osallistujia. Teologisesti katsottuna osallistujia ovat hartaustilanteissa kaikki, jotka yhtyvät rukoukseen. Näitä hengellisiä osallistujia ei voi kuitenkaan tietää, joten kirkko tyytyy kirjaamaan jotenkin selvitettävät osallistujat. Jos kirkossa olevaan tilaisuuteen pamahtaa joku paikalle, ja viipyy lyhyttä hetkeä pidempään, suntio on hänet jo kirjannut. Mutta kuinka pitkään pitää katsoa videota, että on osallistunut siinä toteutettuun tapahtumaan? Kaikki some-alustat tuottavat jonkinlaisia tilastolukuja, mutta niitä pitää vähän perata.

Teams on helpoin. Se antaa tilaisuuden perustajalle osallistumisraportin. Toki yhden käyttäjän takana voi olla useampi osallistuja, joskus jopa kokonainen hoitokoti. Tällöin pitäisi osata arvioida ruudun takana olevien henkilöiden määrä.

Mistä tietää, ovatko kaikki Youtuben näytöt erillisiä osallistujia? Yksi näyttö nimittäin tarkoittaa yli 30 sekuntia seurannutta henkilöä, mutta luku ei kerro, kuinka keskittyneesti katsoja oli mukana tai oliko hän koko tilaisuuedn ajan paikalla. Live-lähetyksistä saa myös samanaikaisten katsojien määrä korkeimmillaan. Se tavoittaa henkilömäärän luultavasti hieman alakanttiin, kun taas näyttöihin perustuva menee hieman yläkanttiin.

Facebookissa löytää tiedon videoiden katseluista, mutta myös eri pituuksia katsoneet. Näistä valitaan kuhunkin videoon sopiva pituus osallistujien määräksi. Kuva- tai tekstipäivityksen tavoittama ihmismäärä ja siihen sitoutuneet löytyvät Meta Business Suitesta. Henkilökohtaisten tilien tilastoja ei samalla tavalla saa näkyviin.

Instagramissa tavallinen profiili ei näytä kuin tykkäykset, mutta ammattilaisprofiililla voi katsoa tarkempia kävijätietoja. Kävijätiedoista tärkein ei ole näyttökerrat, vaan kattavuus. Se kertoo, kuinka monta eri käyttäjää on nähnyt postauksen tai tarinan. Useasta kuvasta koostuvassa tarinassa voi kirjata osallistujiksi kattavuuden eniten katsellusta kuvasta.

TikTok puolestaan paljastaa yksittäisistä videoista katselukerrat. Palvelun laskentatapa eroaa esimerkiksi Youtubesta, sillä heti kun videota aletaan näyttää – katsottiin sitä sekunti tai enemmän – lasketaan katselu näytöksi. Jos sama henkilö katsoo sen uudelleen, tai palaa myöhemmin katsomaan, jokainen näistä lasketaan katselukerraksi. Näytöt eivät siis ole kovin luotettava osallistujamittari. Sen sijaan ammattilaisprofiilissa löytyy tieto tavoitetusta yleisöstä, joka sopii paremmin kirkon lomakkeisiin kirjattavaksi. Snapchatin puolella tarinoiden katsojamäärä näyttää suoraan yksittäisten käyttäjien määrän.

Entäpä muut palvelut, kuten vaikkapa blogit? Nämä tiedot pitää etsiä verkkosivuston (esim. Lukkarin) raportointityökalulla. IT-henkilöstö voi auttaa tässä. Keskustelupalstoilla osallistujiksi voinee merkitä keskusteluun osallistuneet. Jodelin tilastoja on hyvin vaikea, lähes mahdoton arvailla. Discordin puolella voi laskea kussakin tapahtumassa kirjoittaneet ja ääneen puhuneet, mutta tämä pitää tehdä tilaisuuden aikana. Podcastien kuuntelijamäärä löytyy Spotifystä tai muusta alustasta, johon ne on ladattu.

Millä lomakkeella kirjataan?

Oikean lomakkeen valinta on aika helppoa. Sähköinen varausjärjestelmä valitsee usein oikean lomakkeen valmiiksi, mutta joskus joudutaan miettimään, mikä lomake on oikea. Jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset ovat selviä. Hartaudelliset videot ja muu vastaava sisältö lienee sopivaa merkitä A1-lomakkeen tilaisuustyypille Hartaus- tai rukoushetki.

Tilaisuustyyppien soveltaminen toimii verkkotapahtumien yhteydessä samoin kuin muissakin. A2-lomakkeissa on tilaisuustyyppi Ryhmä, jota on luontevaa käyttää niissä tilanteissa, joissa palvelussa on seuraajien muodostama, mutta kuitenkin avoin ryhmä. Esimerkiksi live-chättäys Instagramissa tai TikTokissa on sopiva tilastoida ryhmänä kalenterivuoden päättyessä.

Sosiaalisessa mediassa käytetään aina jonkun yrityksen luomaa alustaa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tapahtuma olisi järjestetty yhteistyössä yrityksen kanssa.

Tilastoinnin päämäärä

Tilastojen tarkoituksena on auttaa ”seurakuntia tiedolla johtamisessa ja suunniteltaessa resurssien määrää eri tehtäviin.” Suosittelen kaikille verkkotyötä tekeville, että luette tarkasti tilastoinnin täyttöohjeet.

On kuitenkin sopivaa muistaa Jeesuksen opetus: ”Joka tarttuu auraan ja katsoo taakseen, ei ole sopiva Jumalan valtakuntaan.” Auraamisessa on tärkeää valita kiinnepiste jostain kaukaa edestä ja mennä sitä kohti – näin vako pysyy suorana. Taakse katseleminen tekee vaosta poikkoilevan. Olen ymmärtänyt Jeesuksen sanat tässä opetukseksi työn itsearvioinnista. Emme saa jatkuvasti arvioida omaa työtämme ja tehdä sitä osallistujamäärät silmissä kiiluen. Työtä pitää tehdä muistaen työn päämäärä, eli Jumalan valtakunta ja siitä ne puolet, jotka meistä itse kullekin ovat tärkeimmiksi nousseet.

Lue lisää: Seurakuntien toimintatilaston tilastolomakkeiden täyttöohjeet 2021-2022 (löydät sen helpoiten Sakasti.fi > Tilastolomakkeet > Täyttöohjeet)