Merja Laaksamo, päätoimittaja
Yhä useamman työntekijän työnkuvaan kuuluu tänä päivänä sosiaalinen media. Niin seurakunnissa kuin muissakin työyhteisöissä somenäkyvyys on tärkeää ja sitä mitataan erilaisilla mediaseurantasovelluksilla. Monissa työyhteisöissä pohditaan, kuinka paljon somessa on oltava, miten paljon työaikaa siihen voidaan käyttää ja kenen tehtävä se on.
Tässä lehdessä tutustutaan joihinkin tapoihin tehdä työtä sosiaalisen median keinoin. Kurkistetaan myös menneeseen aikaan, jolloin kaikki alkoi. Markus Kartano ja Jan Ahonen luovat katsauksen somen historiaan kirkon työssä: mitä kaikkea onkaan tapahtunut näiden vuosien aikana. Kirkko on toiminut eri tavoin verkossa jo neljällä vuosikymmenellä, vaikka varsinaiset kaikkien tuntemat somealustat ovatkin paljon nuorempia.
Kirkossa on töissä pappeja, joista on tullut tunnettuja somepersoonia. Eräs heistä on @pastorimaikki, joka päivittää Instagramiin tapahtumia työstään ja elämästään. Pastori Maikilla eli Marjut Mularilla on tänä päivänä yli 4600 seuraajaa ja hänen Instagram-tilistään on muodostunut eräänlainen someajan pappila. Ihmisillä on matala kynnys ottaa yhteyttä somesta tuttuun pappiin ja näin Maikilla voi olla kymmenistä satoihin sielunhoidollisia keskusteluja viikoittain.
Tapiopappi taas toimii TikTokissa, jossa hänellä on yli 20 000 seuraajaa. TikTokiin tehdään lyhyitä videoita. Sovellus on erityisesti nuorten suosiossa. Tapio Suontakanen on TikTokissa mukana omalla persoonallaan ja näkee sen hyväksi tavaksi toimia. Omalla persoonalla toimiessa pappia on helppo lähestyä myös TikTokissa.
Somea voi käyttää myös viestinnässä yhtenä osana työtään, kuten kanttori Marjaana Turunen tekee. Hän on muun muassa perustanut kuoroille somealustat, joiden kautta informaatio kulkee ja joissa tulevat suunnitelmat, harjoitukset ja ohjelmistot ovat kaikkien asianosaisten nähtävillä. Marjaana Turunen painottaa myös tiedottamisen ja mainonnan tärkeyttä. Hienosti valmisteltuihin tapahtumiin saadaan osallistujia somessa mainostamalla.
Verkkotyötä tehdään kirkossa monilla alustoilla, mutta miten työ saadaan tilastojen kautta näkyväksi? Tätä pohtii Juha Itäleino artikkelissaan. On tärkeää, että verkkotyö tulee tilastoissa näkyväksi ja saa jatkossakin resursseja. Verkkotyön tilastointi ei ole kuitenkaan aivan yksinkertaista, sillä lähes jokaisella somealustalla on oma tapansa ilmoittaa osallistujamääriä.
Muista jutuista mainittakoon Saara-Marian Jurvan kirjoittama Rope Kojosen haastattelu. Kojonen on kirjoittanut kirjan luomisen ja evoluution suhteesta. Hän toivoo, että kirja voisi auttaa kristittyjä miettimään sitä, miten kristilliset perustotuudet, kuten se, että Jumala on Luoja, suhteutuvat tieteeseen.
Hanna Vanonen kirjoittaa Suomen Pipliaseuran hankkeesta, jonka tähtäimessä on vuosi 2028 ja Vanhan testamentin tuominen uutena käännöksenä mobiilikäyttäjien saataville.
Aurinkoista kesää ja virkistävää lomaa lehden lukijoille!