Pappi on aina töissä – vai onko enää?

Anniina Nylund, oikeustradenomi AMK

Joensuun seurakuntayhtymän ja Jyväskylän seurakunnan kokemuksia työaikakokeilusta vuosina 2018–2020.

Uusi työaikalaki astui voimaan 1.1.2020 ja kumosi vuonna 1998 voimaan astuneen Kirkon työaika-asetuksen, jonka nojalla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hengellisen työn viranhaltijaryhmät ovat jääneet työaikalain soveltamisen ulkopuolelle. Uusi työaikalaki mahdollistaa edelleen kirkon hengellisen työn työntekijöiden ja viranhaltijoiden jättämisen työaikalain soveltamisen ulkopuolelle, mikäli työntekijällä tai viranhaltijalla katsotaan olevan työaika-autonomia. Työajattomuuden rinnalle on kuitenkin tuotu hengellisen työn työntekijöille suunniteltu työaika – moduulityöaika.

Ensimmäiset moduulityöaikakokeilut ovat alkaneet jo vuonna 2010, kun Kirkon työmarkkinalaitoksen ja palkansaajajärjestöjen välillä sovittiin työaikakokeilujen järjestämisestä eräissä seurakunnissa. Vuodesta 2017 lähtien kirkon virka- ja työehtosopimus on mahdollistanut moduulityöajan käyttöön ottamisen seurakunnissa paikallisella sopimuksella. Jyväskylän seurakunnassa työaikakokeilu aloitettiin paikallisella sopimuksella kesäkuussa 2018 ja Joensuun seurakuntayhtymässä 2019.

Työaikakokeilu opinnäytetyön aiheena

Keväällä 2021 yhteistyössä AKI-liitot ry:n kanssa tehdyn opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa Jyväskylän seurakunnan ja Joensuun seurakuntayhtymän hengellisen työn työntekijöiden ja viranhaltijoiden kokemuksia työaikakokeilusta vuosina 2018–2020. Kyseisten seurakuntien työaikakokeilun kokemuksia ei ollut aiemmin kartoitettu organisaatioiden ulkopuolelta.

Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköpostitse lähetettynä sähköisenä kyselynä ja kyselyn vastauksia käsiteltiin pääsääntöisesti tilastollisin menetelmin. Kyselyn kysymyspatteristo oli laadittu Kirkon virka- ja työehtosopimuksessa mainittujen moduulityöaikaa koskevien päämäärien pohjalta. Nämä päämäärät ovat: 1) työ- ja vapaa-ajan selkeämpi erottaminen, 2) työssä jaksaminen, 3) työn tuloksellisuuden parantaminen ja työn selkeytyminen, 4) työmäärän tasapuolisuus eri viranhaltijoiden välillä, 5) työn selkeämpi etukäteissuunnittelu sekä 6) esimiehen ja viranhaltijan yhteistyön edistäminen. Kyselyyn vastasi yhteensä 70 moduulityöaikaa noudattavaa työntekijää tai viranhaltijaa. Kyselyn vastausprosentti oli 41. Kyselyn lisäksi toteutettiin sähköpostihaastattelu, joka suunnattiin esimiehille (kirkkoherroille).

Kokemukset vaihtelevat

Tutkimukseen osallistuneista työntekijöistä/viranhaltijoista 85 % koki työaikakokeilun selkiyttäneen työ- ja vapaa-ajan erottamista. Merkittävimmin työ- ja vapaa-ajan selkiyttämistä kokivat nuorisotyönohjaajat ja kappalaiset. Myös esimiesten näkökulmasta työaikakokeilu on selkiyttänyt työ- ja vapaa-ajan erottamista.

Vastaajista 66 % koki työajattomuudesta moduulityöaikaan siirtymisen työläänä ja/tai kuormittavana. Tästä huolimatta yli puolet työntekijöistä/viranhaltijoista koki työaikakokeilun edesauttaneen työssä jaksamista. Iällä näyttäisi olevan vaikutusta siirtymisen kokemiseen työläänä ja/tai kuormittavana. Tutkimuksessa havaittiin, että iältään 51–70-vuotiaat kokivat siirtymän hieman kuormittavampana kuin tätä nuoremmat työntekijät/viranhaltijat. Tämän ikäryhmän työntekijät eivät myöskään kokeneet moduulityöajan edistäneen työssä jaksamista yhtä usein kuin alle 51-vuotiaat vastaajat.

Tutkimukseen osallistuneista yli puolet koki työn tehokkuuden lisääntyneen työaikakokeilun aikana jonkin verran tai merkittävästi. Sukupuolella näyttäisi olevan jonkin verran vaikutusta työn tehokkuuden lisääntymisessä, sillä naisista noin 60 % koki tehokkuuden lisääntyneen, kun taas miehistä vain alle 30 % koki tehokkuuden lisääntymistä. Hieman alle puolet vastaajista oli sitä mieltä, että työaikakokeilu on vähentänyt työajan ”valumista hukkaan”. Myös esimiesten näkökulmasta työ on selkiytynyt ja tehostunut useimpien työntekijöiden keskuudessa.

Yli puolet (59 %) työntekijöistä/viranhaltijoista oli sitä mieltä, että työmäärä on työaikakokeilun aikana kasvanut jonkin verran tai merkittävästi. Työntekijöistä 24 % koki työmäärän vähentyneen. Tämä on linjassa esimiehen näkökulman kanssa, joka nousi esiin työssä jaksamisen kohdalla. Tämän näkökulman mukaan osalla työntekijöistä työt ovat merkittävästi vähentyneet ja osalla taas lisääntyneet. Työntekijöistä 97 % oli sitä mieltä, että työaikakokeilu on tehnyt oman työmäärän näkyväksi. Lähes puolet työntekijöistä myös koki, että moduulityöaika on edesauttanut työmäärän tasapuolisuutta eri työntekijöiden välillä. Esimiesten näkökulmasta tasapuolisuuden nähdään toteutuneen hyvin. Osa työntekijöistä kuvasi työaikakokeilua oikeudenmukaiseksi ja tasapuoliseksi.

Työaikakokeilu ja moduulityöaika on vienyt Joensuun ja Jyväskylän seurakuntien hengellisen työn työntekijöiden ajattelun työ- ja vapaapäivistä työaika-ajatteluun. Kokonaisuudessaan muutos ja työaikakokeilu on koettu sekä kuormittavaksi että tarpeelliseksi, turhaksi ja toimivaksi, taivaaksi ja rasitukseksi. Kokemuksia on monia, mutta niin on myös lähtökohtiakin. Edellä kuvatut vastakkainasettelut kuvaavat hyvin saatuja tutkimustuloksia.

Moduulityöaikamalli nähtiin keskeneräiseksi

Tutkimustulokset osoittivat, että työntekijöiden kokemukset olivat hyvin kahtiajakautuneita. Osa koki työaikakokeilun onnistuneeksi ja hyvin tarpeelliseksi, osa taas näki kokeilun lisänneen työmäärää ja koki kokeilun rasitukseksi. Kirkon virka- ja työehtosopimuksessa asetettuihin päämääriin on Joensuussa ja Jyväskylässä päästy osittain. Työntekijät ovat kokeneet työ- ja vapaa-ajan erottamisessa edistystä ja työn etukäteissuunnittelu on selkiytynyt. Työaikajärjestelmänä moduulityöaika ei kuitenkaan ole vielä valmis, vaan tarvitsee vielä kehittämistä.

Työntekijöiden vastauksista ilmeni, että moni koki moduulityöajan vaativan vielä kehittämistä. Nykyinen malli nähtiin keskeneräiseksi, mutta hyväksi ideaksi. Kyselyyn vastanneilta työntekijöiltä/viranhaltijoilta saatiin sanallista palautetta moduulityöajasta sähköpostitse ja näistä viesteistä käy ilmi (kuten myös tutkimustuloksista), että kirjaaminen nähdään kuormittavana osana työaikakokeilua.

Jatkotutkimuksen aiheita

Jatkotutkimukset voisikin keskittää moduulityöajan kehittämiseen ja painottaa kehittämisessä erityisesti kirjaamiseen liittyviä haasteita ja siihen käytettäviä välineitä. Mielenkiintoista olisi myös tutkia työaikakokeilua kokonaisvaltaisemmin. Tällaisessa kokonaisvaltaisessa tutkimuksessa voitaisiin havannoida esimerkiksi yhtä seurakuntaa, joka on vasta siirtymässä moduulityöaikaan. Näin tutkimus voisi käsittää työntekijöiden ja esimiesten asenteita ja kokemuksia ennen työaikakokeilua, sen aikana ja mahdollisesti myös sen jälkeen.

Tämä tutkimus ei ulottunut moduulityöajan tuomiin arkipyhähyvityksiin ja ylityökorvauksiin. Jatkotutkimuksissa voitaisiin myös keskittyä näihin esimerkiksi työhyvinvoinnin ja motivaation näkökulmasta.

Anniina Nylund, 2021, Pappi on aina töissä – vai onko enää? Joensuun seurakuntayhtymän ja Jyväskylän seurakunnan kokemuksia työaikakokeilusta vuosina 2018-2020. Opinnäytetyö, Satakunnan ammattikorkeakoulu.