Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Kirkon alan unioni ry ja Kirkon alat ry saavuttivat tiistaina 2.6.2020 Kirkon työmarkkinalaitoksen kanssa neuvottelutuloksen Kirkon virka- ja työehtosopimuksesta vuosille 2020–2022. Neuvottelutulos on käsitelty osapuolten hallinnossa 10.6.2020.
Yleisen linjan mukaiset palkankorotukset
Palkkoja korotetaan 1.4.2020–31.1.2022 kestävän sopimuskauden aikana yhteensä 3,0 %. Sopimuskorotukset vastaavat työmarkkinakierroksen yleistä linjaa, joka on pidemmällä, 25 kuukauden sopimuskaudella ollut 3,3 %.
Yleisessä palkkausjärjestelmässä palkankorotukset toteutetaan yleiskorotuksina kohdennettuina peruspalkkaan. Kohdennuksen vuoksi korotusprosentti on yhteensä 3,4. Yleisessä palkkausjärjestelmässä peruspalkkoja korotetaan 1.8.2020 alkaen 1,5 % ja 1.5.2021 alkaen 1,9 %.
Ylimmän johdon palkkausjärjestelmässä palkkoja korotetaan 1.8.2020 alkaen 1,4 % ja 1.5.2021 alkaen 1,6 % yleiskorotuksilla. Jälkimmäinen yleiskorotus voidaan vaihtoehtoisesti toteuttaa myös kohdentamalla palkkaus johdolle aiemmin asetettujen tavoitteiden ja niistä suoriutumisen arvioinnin perusteella.
Nuorten ja oppisopimuskoulutettavien työntekijöiden sekä tuntipalkkajärjestelmän palkkoja korotetaan 1.8.2020 alkaen 1,4 % ja 1.5.2021 alkaen 1,6 % yleiskorotuksilla.
Henkilöstön edustajien (luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu) palkkioita tarkistetaan 3,0 %:lla 1.8.2020 alkaen.
Työ- ja vapaa-aikasääntelyn muutoksia
Vuonna 2016 sovitun kilpailukykysopimuksen mukainen 24 tunnin työajanpidennys poistuu kaikista työ- ja vapaa-aikajärjestelmistä 1.1.2021 alkaen.
Yleis- ja toimistotyöaikaa vuodesta 2015 koskenut työaikakokeilu vakinaistetaan. Tämän johdosta vanha yleinen säännöllinen työaika ja jaksotyöaika, joita noudatettiin vuoden 2014 loppuun asti, poistuvat sopimusjärjestelmästä kokonaan. Vakinaistamisen yhteydessä yleistyöaikaan ja toimistotyöaikaan ei tehty muutoksia.
Työajan ulkopuolella oleville viranhaltijoille/työntekijöille on 1.8.2020 alkaen voimassa arkipyhälyhennys, jonka mukaan viranhaltija/työntekijä saa ylimääräisen vapaapäivän kutakin sellaista arkipyhäpäivää kohden, jona hän on työskennellyt olennaisesti samoin kuin muinakin työpäivinään. Ylimääräinen vapaapäivä on annettava saman tai seuraavan kuukauden kuluessa.
Leirityöaikahyvitystä on parannettu niin, että ensimmäinen vapaapäivä leiristä tulee jo 1½ vuorokauden pituisesta leiristä. Aikaisempi harkinnanvaraisuus 36 tunnin leirin suhteen siis poistuu.
Hengellisen työn työajattomuus jatkossa
Työajan ulkopuolella voivat jatkossa olla vain uskonnollisia toimituksia suorittavat viranhaltijat/työntekijät (ryhmä 1) sekä viranhaltijat/työntekijät, jotka toiminnan erityispiirteiden vuoksi tekevät työtään sellaisissa olosuhteissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä (ryhmä 2). Työajattomuus edellyttää myös työaikalain mukaista työaika-autonomiaa.
Työaika-autonomialla tarkoitetaan sitä, että työnantaja ei ennalta määrittele, milloin viranhaltija/työntekijä työskentelee, eikä valvo työajan käyttöä, jolloin viranhaltija/työntekijä voi päättää sekä viikoittaisesta että päivittäisestä työajastaan sekä työajan sijoittelusta kokonaan itse.
Jos viranhaltija/työntekijä ei kuulu kumpaankaan edellä mainitusta ryhmästä tai jos hänellä ei ole työaika-autonomiaa, häneen tulee soveltaa yleistyöaikaa tai, jos työstä yli puolet on toimisto-olosuhteissa, toimistotyöaikaa.
Työneuvosto on 29.5.2020 antanut lausunnon työaikalain soveltamisesta kirkon hengelliseen työhön. Sitä, voiko viranhaltija/työntekijä olla työaikalain ulkopuolella, tulee työneuvoston lausunnon mukaan arvioida tapauskohtaisesti työpaikalla. Esimerkiksi sellainen suoraviivainen tulkinta, että kaikki aiemmat työajattomat olisivat jatkossakin työajattomia, ei mitenkään ole työaikalain poikkeusluettelon eikä työneuvoston lausunnon mukainen.
Työaikalain soveltamisalaa ei ole virka-/työehtosopimuksella mahdollista laajentaa. Mikäli virka-/työehtosopimus on tältä osin ristiriidassa työaikalain kanssa, virka-/työehtosopimus väistyy ja on noudatettava työaikalakia.
Muita muutoksia
Jatkossa on mahdollista saada tilapäistä hoitovapaata vammaisen lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi lapsen iästä riippumatta. Edellytyksenä on, että lapsi tarvitsee samanlaista hoitoa kuin alle 10-vuotiaat lapset yleisesti.
Erääntymättömistä vuosilomapäivistä voi jatkossa sopia, että ne annetaan lomana palvelussuhteen aikana. Vaikka sopimista on käytännössä tehty aiemminkin, KirVESTES on edellyttänyt erääntymättömien lomapäivien maksamista rahassa.
Muut sopimuksen muutokset ovat pääasiassa teknisluonteisia. Sopimuksesta on korjattu mm. viittauksia vanhentuneeseen lainsäädäntöön sekä vanhoihin työaikamuotoihin. Uusi työaikalaki on edellä kuvatun lisäksi tuonut sopimukseen useita teknisluonteisia muutoksia.
Seurakuntapapiston erillisestä vapaa-aikasopimuksesta on luovuttu. Säännös yksipappisen seurakunnan kirkkoherran lisävapaapäivistä on siirretty yleiseen virkaehtosopimukseen. Jatkossa vapaapäivän korvaaminen rahassa on mahdollista myös seurakuntapapiston osalta.