Jukka Peltola
Mielessäni olen tuhlaajapoika -vertauksen kolmas veljes. Olen päässyt vanhemman veljen kanssa tekemään Isän töitä ja nauttimaan juhlista kotona. Matkoilla olen törmännyt myös nuorempaan veljeen. Kotona oli erittäin hyvä olla, mutta liika läheisyys aiheutti sen, ettei osannut nauttia kaikista oman kodin iloista ja 2017 lähdin Savonlinnan seurakunnasta pastorin virasta. Sain lähteä tutkimaan mitä kotitilan ja lähipiirin ulkopuolelta löytyy.
Olen päässyt käymään kaupungeissa, keitailla ja aavikolla saaden tuntumaa elämään kotipiirin ulkopuolella. Katsomaan maailmaa muualtakin kuin kodin ikkunoiden läpi.
Ensimmäisenä keitaana matkalla oli Playmore Games, jossa olin tukiroolissa Dized-sovelluksen kehittäjille ja hoitamassa järjestelyjä lautapelimessuille. Sain nähdä Eurooppaa, tutustua lautapelien ja sovelluskehityksen maailmaan. Tutustuin peliskenen lämpöön ja inklusiivisuuteen, ihaniin ihmisiin. Pääsin myös kokemaan pimeän puolen Ranskan veroviranomaisten kanssa asioidessani. Ikäväkseni start-uppien resurssitodellisuus osui kohdalleni. Sain jatkaa matkaa lämpö sydämessä.
Ystävä kutsui minut omaan kotiinsa autokorjaamolle SML-Autoon tutustumaan autojen, koneistamisen ja kirjanpidon ihmeelliseen maailmaan. Sain nähdä pienyrittäjän ikkunasta, miltä maailma näyttää. Oli hivelevää nähdä omien kättensä työn tulos ja tuottaa ihmisille turvallista liikkuvuutta päivittäiseen elämään. Kahdestaan tehdessä seura oli kohdillaan ja oli hyvä olla. Yrittäjänä yrittäjälle työskennellessä kuitenkin jäin miettimään, miten voisi yhdistää koneet ja sanat. Horisontissa siinsi uusi saari.
Kiitollisena jatkoin matkaa, kun matkakumppanini, rakas vaimoni kertoi minulle mahdollisuudesta oppia koodaamaan ja päästä Academic Workin riveihin IT-konsultiksi. Näin järjestyi matka kaupunkiin, joka on täynnä korkeita taloja ja monenlaisia porukoita. Hankala on ollut päästä ovista sisään. Tulijoita ja menijöitä on paljon, ja joskus näkee ihan ystävällisiä kasvojakin. Olen päässyt näkemään monenlaisia yrityksiä ja olen päässyt kahdessa korporaatiossa koodaamaan ja heiluttelemaan käsiä. Tällä hetkellä olen erittäin hyvässä tiimissä tekemässä asioita, joista en ennen tiennyt mitään.
Kotoa saaduilla opeilla ihmisten kanssa työskentely on ollut aina helppoa, eläen rakkauden kaksoiskäskyn mukaan. Reissussa minulle tärkeintä on ollut matkaseura ja tieto siitä, että koti on olemassa. On ihanaa, että minun on suotu kävellä niin monin eri saappain ja tehdä eri töitä.
Seurakunta on onneksi pitänyt yhteytensä minuun antaen minun tehdä toimituksia ja rippileirejä. Koti-ikävä kalvaa teilläni ja on ollut ilo päästä kotitöihinkin. Iloitsen siitä, että kotona on monta loistavaa tekijää Isän hommissa. Toivon, että tiedätte kaikki työnne kantavan hedelmää, kun teette sitä niillä voimilla ja kyvyillä, jotka teille on suotu. Muistakaa, että maailma on auki teillekin perspektiivin hukkuessa.
Näillä teillä ja niiden varsilla olen saanut nähdä kaikkea, mitä kirkossa en osannut kuvitellakaan. Odotan jo seuraavia matkoja, ehkä jopa #IskälleTöihin.
Kirjoittaja on kaikenlaista nähnyt pastori, jonka lauma on tällä hetkellä bittejä.