Jyrki Koivikko, kouluneuvos, yhteiskuntasuhteiden kappalainen, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta
Euroopan Unioni tukee voimakkaasti alkaneella ohjelmakaudella erilaisia Erasmus+ hankkeita tavoitteena vahvistaa eurooppalaista identiteettiä nuorten parissa eri EU:n jäsenvaltiossa. Erasmus+ ohjelman hankerahoitusta voivat hakea myös seurakunnat esimerkiksi nuorten kansainvälisyyskasvatukseen.
Mikkelin 40 000 jäsenen tuomiokirkkoseurakunta ja Drogomyslin 2600 jäsenen luterilainen ystävyysseurakunta toteuttivat Erasmus+ -vaihto-ohjelman 20.–26. heinäkuuta. EU:n rahoittama ohjelma oli todennäköisesti ensimmäinen luterilaisten seurakuntien toteuttama vaihto Puolan ja Suomen luterilaisten seurakuntien välillä. Ohjelmaan osallistui 19 nuorta Mikkelistä ja noin 20 nuorta Puolasta.
Drogomyslin seurakunnassa toimii kaksi pappia, kirkkoherra ja seurakuntapastori. Muina palkattuina työntekijöinä toimivat seurakuntasihteeri ja seurakuntamestari. Kanttorina toimii vapaaehtoisena entinen oopperalaulajatar Prahasta.
Katolilaisuuden vaikutus heijastuu myös luterilaisiin seurakuntiin
Puolan noin 38 miljoonan asukkaan väestöstä luterilaisia on noin 56 000 ihmistä, eli vain 0,14 prosenttia väestöstä. Maan valtauskonto on katolilaisuus ja sen vaikutus heijastuu myös luterilaisiin seurakuntiin mm. pappien asemassa. Katoliset papit eivät saa perustaa perhettä, eikä heille oikeastaan makseta palkkaa. Luterilaiset papit saavat perustaa perheen, mutta käytännössä useimmilla papeilla on oltava sivutyö tai muita tulonlähteitä. Esimerkiksi Drogomyslin kirkkoherra on toiminut kirkkoherran työn ohella yli 30 vuotta uskonnonopettajana 20 tuntia viikossa. Opettajan työstä muodostuu käytännössä hänen tuleva eläkkeensä. Pappien on myös pakko asua kirkon vieressä olevissa pappien asunnoissa koko työura. Tämä asumispakko papeilta poistui Suomessa 1970- luvulla.
Puolan luterilainen kirkko on teologisesti hyväksynyt naispappeuden. Nyt jo pappispulasta kärsivässä kirkossa vakava ongelma naispappeuden edistämiseksi on äitiys- ja perhevapaiden rahoitus. Valtio ei osallistu millään tavoin mahdollisen luterilaisen papin äitiyslomaan, vaan seurakunnan olisi turvattava sekä äidin että sijaisen toimeentulo. Yhtälö on käytännössä mahdoton. Kirkolla ei ole verotusoikeutta. Seurakunnan talous toimii pitkälti jumalanpalveluksissa kerättävillä kolehdeilla.
Seurakunnat voivat hakea Erasmus+ -ohjelman hankerahoitusta esimerkiksi nuorten kansainvälisyyskasvatukseen.
Vainon vuodet
Puolan luterilainen kirkko joutui vuosina 1654–1782 vainotuksi katolilaisten taholta. Luterilaisia kirkkoja ei saanut tuolloin rakentaa, eikä luterilaisia kastaa tai vihkiä. Kaikki kokoontuminen ja ehtoollisen vietto oli kielletty ankarien rangaistusten uhalla. Luterilaiset kokoontuivat tuolloin salassa kirkollisiin toimituksiin ja nauttimaan Herran pyhää ehtoollista lukuisiin eri metsäkirkkoihin vuorten rinteillä.
Ryhmämme vieraili Kamiénnan metsäkirkossa Równica vuorella. Sinne papit saapuivat Slovakian puolelta ja heidän tulostaan ilmoitettiin vuorten yli merkkitulien ketjuilla Slovakiasta Puolaan. Kamíénnan metsäkirkon kivialttarissa on 2. Moos 3:5 teksti: ” Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jolla seisot, on