Pääkirjoitus, Laura Leipakka, Suomen teologiliiton puheenjohtaja
Työ tuo ihmisen elämään parhaimmillaan iloa, energiaa ja merkitystä. Ikävimmillään se aiheuttaa uupumusta, sairauksia ja stressiä.
Työssä jaksamisesta ja työn kuormittavuudesta puhutaan säännöllisesti, ja syystä, sillä kyse ei ole mitenkään triviaalista asiasta. Työssä viihtyminen heijastuu ihmisen kokonaishyvinvointiin – ja sitä kautta koko yhteiskuntaan. Siksi työhyvinvointi on meidän kaikkien yhteinen asia.
AKI-liitot teki viime vuonna jäsenkyselyn, joka osoitti työhyvinvoinnin olevan niin pappien, teologien kuin kirkkomuusikoiden kohdalla huolestuttavissa kantimissa. Iso joukko jäsenistöstämme koki työnsä ja työn tekemisen raskaaksi. Syitä on varmasti useita, mutta keskeisiä kuormittavia tekijöitä olivat kiire, työn pirstaleisuus ja huonoksi koettu johtaminen.
Koronapandemiavuosien painolastia ei myöskään sovi unohtaa, sillä globaalin kriisin aikaansaama epävarmuus ja nopeat muutokset työtehtävissä ovat lisänneet henkistä kuormitusta alalla kuin alalla. Viimeiset pari vuotta moni meistä on ollut jaksamisensa äärirajoilla niin töissä kuin vapaa-ajalla.
Tutkimustiedon valossa työhyvinvointia edesauttavat ainakin hyvä esihenkilö, kollegiaalisuuden kokemus, motivoivat työtehtävät sekä työn määrän tasainen jakautuminen. On ennen kaikkea työnantajan vastuulla huolehtia, että työntekijät pystyvät hoitamaan työnsä ja että he viihtyvät siinä. Taakka työhyvinvoinnista ei kuitenkaan ole pelkästään työnantajilla, sillä jokainen työntekijä rakentaa omalta osaltaan työyhteisöä – ja sitä kautta lisää tai heikentää sen työhyvinvointia. Omaan jaksamiseen kannattaa siksi kiinnittää huomiota ja hakea apua, jos kuormitus tuntuu liian suurelta.
Työtä ei koskaan tehdä täysin yksin vaan kollektiivisesti, jolloin työhyvinvoinnin heijastevaikutukset voivat olla kauaskantoisia. Heikentynyt työhyvinvointi vähentää työn laatua ja vaikuttavuutta. Pitkällä aikavälillä se tekee hallaa myös työnantajakuvalle. Kukapa työntekijä haluaisi töihin työpaikkaan, jossa kaikilla on paha olla? Viime kädessä työhyvinvoinnin laiminlyöminen voi johtaa tappiolliseen ja kannattamattomaan (liike)toimintaan. Siksi siihen tulee aina suhtautua vakavasti.
AKI-liittojen jäsenkyselyn tulokset julkaistaan kattavasti keväällä 2023, ja tulemme liitossa pureutumaan niihin ajan kanssa. Työhyvinvoinnin edistäminen ja sitä heikentävien tekijöiden tunnistaminen on keskeistä, jotta liittojemme jäsenet voivat ja jaksavat työssään hyvin. Yksilön näkökulmasta työ antaa elämälle merkityksellisyyttä. Laajemmasta näkökulmasta katsottuna työhyvinvointi pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Hyvinvoiva työntekijä on kaikkien etu.