Työllistyminen ja palkkaus

Ketään pappia ei vihitä työttömäksi. Kutsun voi antaa seurakunta, seurakuntayhtymä, tuomiokapituli, kirkkohallitus, lähetysjärjestö tai muu kristillinen järjestö. Papiksi voidaan vihkiä myös henkilö, joka toimii uskonnonopettajana. Vihkimyksen voi saada myös määräaikaiseen tai osa-aikaiseen työtehtävään.

Ennen pappisvihkimystä papiksi haluavat osallistuvat hiippakunnan järjestämään ordinaatiokoulutukseen, jossa harjoitellaan papin ammattiin liittyviä tehtäviä ja keskustellaan pappeuteen liittyvistä kysymyksistä. Kirkko tarjoaa papeilleen koulutusta myös vihkimyksen jälkeen. Tätä koulutusta kutsutaan pastoraalikoulutukseksi. Pastoraalikoulutukseen osallistutaan työn ohessa. Kirkolla on papeille myös täydennyskoulutusta eri työaloihin liittyen.

Ordinaatio- ja pastoraalikoulutuksista voit lukea lisää hiippakuntien kotisivuilta.

Hiippakuntien sivut

Eniten teologian maistereita valmistuu Helsingin yliopistosta, joten pääkaupunkiseudulla papinpaikoista on kova kysyntä ja useimmat vastavalmistuneet aloittavat työuransa määräaikaisissa työsuhteissa. Muissa hiippakunnissa työllistyminen seurakuntaan on hivenen helpompaa, mutta vakinaista papin paikkaa saa odotella keskimäärin pari vuotta.

Akateeminen työttömyys on viime vuosina lisääntynyt ja tämä näkyy myös pappien ja teologien työllistymisessä. Teologien työttömyysprosentti on muutamien viime vuosien aikana kaksinkertaistunut ja oli vuonna 2021 vähän yli 6 %. Liiton jäseninä olevista papeista noin 4,5 % on työttömänä.

Seurakuntien lisäksi pappeja työskentelee lähetysjärjestöissä, muissa kristillisissä järjestöissä, opettajina, kirkon hallinnossa sekä erilaisissa selektiivitehtävissä (ks. alin osio).

Kirkon yleinen palkkausjärjestelmä

Kirkon palkkausjärjestelmä perustuu tehtävän vaativuuteen. Seurakuntapastorit sijoittuvat yleensä vaativuusryhmiin 601–602, kappalaiset vaativuusryhmiin 602–603.

Yleisen palkkausjärjestelmän piirissä on noin 70 % kirkon työntekijöistä. Sitä sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkiin työntekijöihin, joiden palkka maksetaan kuukausipalkkana.

Yleisessä palkkausjärjestelmässä säännöllisesti palkanmaksukausittain maksettavaa palkka eli ns. varsinainen palkka muodostuu

1. tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja
2. henkilökohtaisesta palkanosasta.

Kirkon yleisen palkkausjärjestelmän palkanosat

Kirkon työmarkkinalaitoksen sivuilta voit katsoa vaativuusryhmien vähimmäispalkat.

Kirkkoherran palkkaus

Kirkkoherran palkka määräytyy kaikissa seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä 28.2.2022 saakka ylimmän johdon palkkausjärjestelmää koskevan kokeilusopimuksen mukaisesti. Kirkkoherran palkka on noin 3 500–7 000 euroa seurakunnan koosta ja rakenteesta riippuen.  Lisätietoa ylimmän johdon palkkausjärjestelmästä.

KirVESTES 2020-2022

Muihin työehtoihin voit tutustua Kirkon virka- ja työehtosopimuksesta.

Virkaehtosopimuksen liitteessä 18 on suositus toimituspalkkioista.

Monet papin työstä haaveilevat ovat kiinnostuneita nk. selektiivityöstä eli toimimisesta sairaalasielunhoitajana, vankilapastorina, kehitysvammaistyön pastorina, oppilaitospastorina tai perheneuvojana.

Näihin tehtäviin on olemassa omat erikoistumiskoulutuksensa, jotka suoritetaan työn ohessa. Kun työntekijä tulee valituksi virkaan, hän sitoutuu samalla osallistumaan koulutukseen. Esimerkiksi perheneuvojan pätevyysvaatimuksena on kirkon perheneuvonnan erityiskoulutus (kesto 3 vuotta, laajuus 60 opintopistettä).

Selektiivityötä tekevien pappien joukko on melko pieni. Sairaalasielunhoitajia on noin 115, perheneuvojia noin 180, kehitysvammaistyössä pappeja toimii alle 20. Viittomakielentaitoisia pappeja on viisi. Oppilaitospastoreita on osa-aikaiset mukaan lukien noin 100.

Useimmat selektiivitehtävissä toimivat papit ovat aloittaneet uransa seurakunnasta, ja seurakuntatyön kokemusta pidetään usein uusia työntekijöitä rekrytoitaessa arvokkaana asiana.

Työskentely ulkomailla

Monia kiinnostaa papin työ Suomen rajojen ulkopuolella. Kirkon ulkosuomalaistyöllä on toimintaa 37 maassa ja ulkosuomalaistyössä toimii noin 70 pappia, jotka tekevät työtään ulkomailla siirtolaisten parissa. Lähes kaikki ulkosuomalaistyöntekijät ovat ulkomaisten kirkkojen palveluksessa. Suomen Merimieskirkko on osa tätä verkostoa ja vastaa ulkosuomalaistyöstä Brittein saarilla ja Benelux-maissa ja joiltakin osin Saksassa ja Kreikassa. Kirkon ulkosuomalaistyö on lähivuosina yhdistymässä Suomen Merimieskirkon työn kanssa.

Lisäksi turistityössä suosituimmissa ulkomaisissa lomakohteissa toimii toistakymmentä turistipappia ja -kanttoria. Lisätietoa näistä tehtävistä saat ulkosuomalaistyön kotisivuilta.

Ulkomailla työskentely on mahdollista myös lähetysjärjestöjen kautta. Lähetysjärjestöillä on vajaa 300 lähetystyöntekijää yli 30 maassa, kaikissa maanosissa, eniten Aasiassa.