Vuoden papit 1995 – 2021

1995

Hannele Repo (Huopalahden kappalainen)

Ensimmäinen Vuoden pappi Hannele Repo edustaa uudentyyppistä papistoa, joka pohtii avoimesti pappeuttaan ja sen mukanaan tuomia ongelmia ja kysymyksiä. Hän on nostanut esille erityisesti seksuaalietiikkaan liittyvän problematiikan sekä tehnyt ansiokkaasti nuoriso- ja rippikoulutyötä.

1996

Jorma Vilkko (Jyväskylän kaupunkiseurakunnan seurakuntapastori)

Vilkko on peruspappi. Hän on hyvä työyhteisön jäsen, hyvä työtoveri ja hyvä alainen. Hän toimii sillanrakentajana vammaisten ja terveiden välillä.

1997

Sirkku Eho (Rovaniemen seurakunnan sairaalapastori)

Eho on sairaalapastorina perehtynyt ja panostanut perheiden surun ja menetysten kokemuksiin. Hän tekee papin työtä laaja-alaisesti sekä yhteistyötä ja yhteyksiä painottaen.

1998

Harri Palmu (Hakunilan seurakunnan kirkkoherra, Vantaa)

Palmun valinnalla nostetaan esiin työyhteisön johtamisen aspekti. Palmu on aktiivisilla toimilla edistänyt myönteistä ilmapiiriä sekä rohkaissut eri työntekijäryhmiä kehittymään omassa ammattitaidossaan.

1999

Nalle Öhman (kehitysvammaistyön pappi, Parainen)

Öhman on kehitysvammaisten parissa toimiessaan nostanut ansiokkaalla tavalla yhteiskuntamme heikoimpien asiaa esille. Hän on osoittanut, että kehitysvammaisilla on paikka kirkossa ja yhteiskunnassa.

2000

Tapio Luoma (Ilmajoen seurakunnan kappalainen)

Luoman valinnalla korostetaan ”arjen seurakuntatyötä” sekä palavaa halua viedä omaa ymmärrystä ja teologiaa eteenpäin. Luoma on seurakuntalaistensa rakastama pappi, joka pitää työstään ihmisten keskuudessa.

2001

Pertti Luumi (Suomen Evankelisluterilaisten Seurakuntien Lapsityön Keskuksen pääsihteeri, Helsinki)

Luumin valinnalla nostetaan esiin hänen moni-ilmeinen pappiskokemuksensa, erityisesti hänen pitkäkestoinen ja uusia uria aukova toimintansa kristillisen järjestön palveluksessa ja johtotehtävissä. Valinnalla korostetaan kirkon koko kasvatustyön tärkeää merkitystä suomalaisen yhteiskunnan henkisen ja hengellisen hyvinvoinnin keskeisenä vaikutustekijänä.

2002

Jaana Marjanen (Puijon seurakunnan kappalainen, kirkkoherra)

Marjanen on työskennellyt monipuolisesti lehtorina ja pappina. Hänellä on kansainvälistä kokemusta ja hän on toiminut aktiivisesti kokonaiskirkon luottamustehtävissä, Pappisliitossa ja tiedotusvälineissä. Marjanen on välittänyt myönteistä pappiskuvaa esiintymisellään.

2003

Matti Piispanen (Hämeenkosken kirkkoherra)

Piispasen valinnalla nostetaan esiin evankelis-luterilaisen kirkon pienet seurakunnat ja niiden kirkkoherrat. Perusseurakuntatyötä ei voida turvata pienissä seurakunnissa ilman laaja-alaista ennakkoluulotonta yhteistyötä tai seurakuntaliitoksia.

2004

Vesa Mäkelä (vankilapastori Vaasan vankilassa):

Mäkelä on toiminut monipuolisesti vankilapastorina ja rakentanut aktiivisesti yhteistyöverkostoa seurakuntien työntekijöihin ja maallikoihin. Hän on ollut mukana luomassa kristillistä päihdekuntoutusosastoa.

2005

Risto Kormilainen (Suomussalmen kirkkoherra):

Kormilainen on avoimella ja ennakkoluulottomalla tavalla rakentanut laajapintaisia yhteyksiä kirkon ja kulttuurin välille.

2006

Tarja Korpela (Oulun Tuiran kappalainen):

Korpela on toiminnallaan osoittanut olevansa ammattitaitoinen ja yhteistyökykyinen kirkon työntekijä. Hän on naisena ollut monella tavalla maaperän muokkaaja ja edelläkulkija pappisvirassaan. Kaikessa hänen toiminnassaan on näkynyt ihmisestä kiinnostunut, erilaisuutta arvostava ja raja-aitoja terveellä tavalla madaltava pappi.

2007

Leena Huovinen (Helsingin yliopiston opiskelijapastori ja suomalaisten kisajoukkueiden pappi)

Huovinen on elämänläheinen pappi, joka toimii haastavalla kentällä Suomen suurimmassa yliopistossa opiskelijoiden, opettajien, erilaisten ryhmien ja järjestöjen kanssa. Näin hän tulee pappina keskelle ihmisten työn ja opiskelun arkea ja tuo esille kristillisen uskon merkityksellisyyttä nuorten aikuisten elämässä.

2008

Pekka Huokuna (Mikkelin maaseurakunnan kirkkoherra)

Huokuna on asiantuntevan ja innovatiivisen otteensa johdosta noussut merkittäväksi vaikuttajaksi ja kehittäjäksi Mikkelissä, niin kirkollisessa ympäristössä kuin Mikkelin seudun yhteiskunnallisissa verkostoissa sekä kokonaiskirkossa. Lääninrovastina Huokuna on rovastikunnallisen toiminnan aktiivinen kehittäjä.

2009

Jouko Ala-Prinkkilä (Kauhajoen kirkkoherra, lääninrovasti, pappisasessori Lapuan hiippakunnassa)

Ala-Prinkkilä on opittu tuntemaan uudistushenkisenä ja asiallisena, hyväntuulisena ja helposti lähestyttävänä pappina. Kirkkoherrana hän on ollut uudistamassa seurakunnan toimintaa ja hallintoa yhteisvastuullisempaan suuntaan. Lääninrovastina hän on tukenut seurakuntien yhteistyön lisäämistä. Hän johti ammattitaitoisesti seurakuntansa sielunhoitotyötä Kauhajoen ampumistragedian jälkeen.

2010

Malin Lindblom (Vaasan ruotsalaisen seurakunnan kappalainen, virkavapaalla. Työskentelee SLS:n lähetystyöntekijänä Jerusalemissa.)

Malin Lindblom är ett gott ansikte för kyrkan. Hon är en person som aktivt arbetat för rekryteringen av nya präster. Malin har genom sin bok ”Jag är präst” funderat på prästidentiteten med tanke på de studerande som tänkt sig en prästbana. Malin har också suttit i Borgå stifts kontaktgrupp för studeranden.

2011

Ilkka Sipiläinen (Kirkon yhteiskuntatyön sihteeri)

Sipiläinen on kasvattanut kirkon ja seurakuntien ympäristövastuuta pitkäjänteisellä työllään. Hän on kehittänyt ympäristövastuuta edistäviä työvälineitä kuten ympäristödiplomijärjestelmän.

2012

Taina Manninen (Kajaanin seurakunnan kappalainen)

Mannisen valinta nostaa esiin perusseurakuntatyötä tekevän papin. Manninen on työskennellyt seurakuntapappina aina pappisvihkimyksestään, vuodesta 1988 lähtien muutaman vuoden poikkeusta lukuun ottamatta. Hänen innostuksensa jumalanpalveluselämän kehittämiseen on näkynyt ja näkyy vahvasti Kajaanin seurakunnan rikkaana jumalanpalveluselämänä.

Pekka Puukko (Jyväskylän seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksen perheneuvoja)

Puukko on työskennellyt yli 15 vuotta kirkon perheneuvonnassa, jossa ihmisiä kohdataan parisuhteeseen, perheeseen ja henkilökohtaiseen elämään liittyvissä kysymyksissä. Kollegat tuntevat hänet taitavana keskustelijana ja lämpimänä ihmisenä, joka osaa antaa palautetta ja arvostusta muille.

2014

Ismo Kunnas (Tampereen eteläisen seurakunnan kappalainen ja diakoniapappi)

Kunnas on työpaikkapappina toimiessaan tuonut seurakuntaa ihmisten keskelle heidän arjessaan ja antanut kirkolle kasvot. Työpaikkapappina hän tekee tärkeää työtä tukiessaan henkilöstöä jaksamisessa, työelämän muutoksissa ja elämän eri vaikeuksissa.

2015

Teemu Laajasalo (Kallion seurakunnan kirkkoherra)

Laajasalo on luonut uusia toimintatapoja pääkaupunkiseudun jumalanpalveluselämään ja tuonut kirkkoa myönteisesti esille julkisuudessa. Hän osaa puhutella ja koskettaa helsinkiläistä erittäin haastavassa toimintaympäristössä. Hän on toiminut kirkon ja pappien äänenä useissa televisiokeskusteluissa ja väittelyissä. Hän on nostanut kirkon esille positiivisella tavalla ja esittänyt raikkaita ja perusteltuja näkökantoja.

2016

Merja Hållfast (Helsingin seurakuntayhtymän sairaalapastori)

Hållfast on vanhusten avohoidon projektityöntekijänä toimiessaan luonut yhteistyömalleja ja verkostoja avohoidon, kotisairaalan sekä paikallisseurakuntien kesken. Projektin aikana on koulutettu vapaaehtoisia, seurakuntien ja kaupungin työntekijöitä muistisairaan kohtaamisessa ja hartauksien pitämisessä sekä kuolevan potilaan kokonaisvaltaisen hoidon kysymyksissä, kuten hengellisiin tarpeisiin vastaamisessa.

2017

Juha Tanska (Haminan seurakunnan kirkkoherra)

Tanska on käyttänyt uusia yhteisöllisiä toimintatapoja seurakuntaa johtaessaan. Haminan seurakunta on kehittänyt kirkkoherransa johdolla työyhteisöä ja laatinut yhteisen toimintastrategian hyödyntäen Voimauttavan valokuvan -menetelmää. Menetelmän lähtökohtana on muun muassa toisen arvokkaana näkeminen ja näkyväksi tekeminen. Seurakunta sai myös KirTEKO 2017 -kilpailun ensimmäisen palkinnon hankkeestaan.

2018

Erva Niittyvuopio (Saamelaistyön sihteeri, Oulu)

Niittyvuopio on tehnyt työssään saamelaisuutta näkyväksi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Hän on toiminut yhteistyössä saamelaisten vaikuttajien kanssa myös saamelaisalueen ulkopuolella. Hänen keskeisiä tehtäviään ovat saamelaisten kirkollisen työn ja erilaisten hankkeiden koordinointi. Niittyvuopio on toiminut Saamenradion hartausohjelmien vastaavana toimittajana YLE:ssä vuodesta 2005 lähtien ja edistänyt merkittävästi saamenkielisen kirkollisen kirjallisuuden ja materiaalin julkaisemista.

2019

Jaana Partti (Kallion seurakuntapastori)

Partti aloitti 1990-luvulla uraauurtavan yhteisöllisen toiminnan sateenkaariväen keskuudessa Kallion seurakunnassa. Hän kuunteli yhteisössään heikoimpien ryhmien ääntä ja tarttui silloisen kirkkoherransa pyynnöstä uuteen haasteeseen luoda sateenkaariväelle oma turvallinen messuyhteisö. Vuonna 2019 sateenkaarityötä on tehty Kalliossa 20 vuotta.

2020

Markus Kartano (Helsingin seurakuntayhtymän verkkopappi)

Kartano kouluttanut ja ohjannut kollegoitaan ympäri Suomea somen ja digitaalisuuden saloihin. Koronakeväänä tämä tuki on saanut uudenlaisen merkityksen, kun messut ovat siirtyneet digiaikaan, tapahtumia on striimattu ja digiviestimiä otettu käyttöön lennosta. Kartano on ollut rakentamassa uusia verkkopalveluita, esimerkiksi lasten ja nuorten Fisucraftia, joka sai Vuoden kristillinen mediateko -tunnustuksen 2016 sekä Usko, toivo, rakkaus -kampanjan verkkosivuilla chat- ja keskustelufoorumeita jo ennen kuin kirkolla oli omaa yhteistä verkkoauttamistoimintaa. Hän on ollut ensimmäisten joukossa käynnistämässä kirkollisia ryhmiä ja sivuja Facebookissa.

2021

Milla Voudinlehto (Rauman srk oppilaitospastori)

Voudinlehto on tehnyt työtään opiskelijoiden parissa luovasti ja innovatiivisesti sekä omaa ammattitaitoaan jatkuvasti kehittäen. Koronapandemian aikana hän on ollut aktiivisesti läsnä eri verkkoalustoilla opiskelijoita ja oppilaitosten henkilökuntaa tukien.