Säännöt
Nimi ja kotipaikka
1 §
Yhdistyksen nimi on Suomen kirkon pappisliitto – Finlands kyrkas prästförbund r.y. ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue koko maa.
Tarkoitus
2 §
Liiton tarkoitus on tukea jäsentensä ammatillista edistymistä, valvoa heidän yhteiskunnallisia, taloudellisia ja koulutuksellisia etujaan, neuvotella ja tehdä sopimuksia heidän palkkauksestaan ja muista palvelussuhteen ehdoistaan sekä edistää ammattikunnan keskinäistä yhteyttä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto tekee aloitteita, harjoittaa opinto-, kokous- ja julkaisutoimintaa, edustaa jäseniään sekä neuvottelee ja tekee sopimuksia heidän puolestaan.
Liitto voi kuulua sellaisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin tai elimiin, joiden jäsenyys edistää liiton tarkoituksen toteutumista.
Jäsenet
3 §
Liiton jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, maisterijäseniä, kandidaattijäseniä, opiskelijajäseniä, eläkeläisjäseniä, kunniajäseniä ja kannatusjäseniä. Kunniajäsenet kutsuu liiton valtuusto, muut jäsenet hyväksyy liiton hallitus.
Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi ja lehtori. Hallitus voi hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi harkintansa mukaan myös muun kirkkokunnan papin.
Maisterijäseneksi voi liittyä teologian maisterin ja kandidaattijäseneksi teologian kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö, joka ei täytä varsinaisen jäsenen kriteerejä.
Kandidaattijäsen on velvollinen siirtymään maisterijäseneksi teologian maisteriksi valmistumista seuraavan kuukauden alusta lukien.
Opiskelijajäseneksi voi liittyä teologian opiskelija. Opiskelijajäsen on velvollinen siirtymään maisterijäseneksi teologian maisteriksi valmistumista seuraavan kuukauden alusta lukien tai kannatusjäseneksi, kun jäsenyyden alkamisesta on kulunut kymmenen vuotta, ellei hallitus myönnä hänelle vuodeksi kerrallaan oikeutta pysyä opiskelijajäsenenä.
Eläkeläisjäseneksi voi liittyä eläkkeelle siirtynyt henkilö, joka täyttää varsinaisen jäsenen, maisterijäsenen tai kandidaattijäsenen kriteerit.
Varsinainen jäsen, maisterijäsen ja kandidaattijäsen on velvollinen siirtymään eläkeläisjäseneksi täytettyään laissa säädetyn eroamisiän.
Kunniajäseneksi valtuusto voi hallituksen esityksestä kutsua liiton toiminnassa ansioituneen jäsenen. Kannatusjäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea liiton toimintaa.
4 §
Liitolla on oikeus kantaa jäseniltään jäsenmaksua, jonka suuruuden ja laskemisperusteen valtuuston syyskokous määrää.
Hallitus voi pätevän syyn perusteella myöntää vapautuksen jäsenmaksuvelvollisuudesta osaksi, kokonaan tai määräajaksi.
Aikaisempien sääntöjen mukaan jäsenmaksusta vapautuneet jäsenet säilyttävät saamansa oikeudet.
Kunniajäsenet ovat vapaat jäsenmaksusta.
5 §
Jäsen, joka haluaa erota liitosta, ilmoittakoon siitä kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittakoon valtuuston kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen tulee voimaan heti mutta jäsen on velvollinen suorittamaan erääntyneet jäsenmaksunsa eroamishetkeen saakka.
6 §
Jäsen voidaan erottaa sillä perusteella, että hän on toiminnallaan huomattavasti vahingoittanut liittoa.
Jäsenen erottamisesta päättää hallitus. Ennen erottamispäätöksen tekemistä jäsenellä on tilaisuus selityksen antamiseen.
Jäsen voidaan katsoa eronneeksi, jos hän on jättänyt maksamatta liiton jäsenmaksun vähintään kuuden kuukauden ajalta sen erääntymisestä lukien.
Alaosastot
7 §
Liiton jäsenet voivat muodostaa alueellisilla tai muilla perusteilla järjestäytyneitä alaosastoja, joiden tulee pyrkiä edistämään liiton tarkoituksen toteutumista.
Alaosastojen tulee alistaa sääntönsä ja niiden muutokset liiton hallituksen vahvistettavaksi. Alaosastojen säännöissä tulee mainita, että
- alaosasto on Suomen kirkon pappisliiton alaosasto,
- alaosaston jäseneksi voi liittyä vain liiton jäsen ja
- alaosaston on toimitettava liitolle vuosikertomuksensa ja ilmoitus puheenjohtajastaan ja sihteeristään.
Valtuusto
8 §
Valtuuston koko on 23 jäsentä. Jäsenistä 19 valitaan varsinaisten jäsenten, yksi maisteri- ja kandidaattijäsenten joukosta ja kolme opiskelijajäsenten joukosta.
Vaalipiireinä varsinaisten jäsenten vaalissa toimivat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hiippakunnat ja opiskelijajäsenten vaalissa Helsingin, Joensuun ja Turun oppilaitospaikkakunnat. Valtuustopaikat jakautuvat vaalipiirien kesken vaalipiireihin kuu-luvien jäsenten määrän suhteessa kuitenkin siten, että jokaisesta vaalipiiristä valitaan vähintään yksi jäsen.
Valtuuston vaali toteutetaan tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Varsinaisten jäsenten, maisterijäsenten ja kandidaattijäsenten vaali toteutetaan tammi-helmikuussa joka neljäs vuosi ja opiskelijajäsenten vaali joka toinen vuosi.
Äänioikeus valtuuston vaalissa on varsinaisella jäsenellä, maisterijäsenellä, kandidaattijäsenellä ja opiskelijajäsenellä. Jäsen voi äänestää vain oman vaalipiirinsä ehdokasta.
Vaali toteutetaan vaalipiireittäin enemmistövaalitavalla. Äänioikeutettu saa antaa yhden äänen enintään niin monelle ehdokkaalle kuin vaalipiiristä valitaan ehdokkaita. Valituiksi tulevat määräytyvät saatujen äänimäärien mukaisesti. Ne, jotka eivät tule valituiksi valtuuston jäseniksi, valitaan vaalipiirinsä varajäseniksi saatujen äänimäärien mukaisessa järjestyksessä.
Tarkemmat määräykset vaalista annetaan valtuuston työ- ja vaalijärjestyksessä.
9 §
Jos valtuuston jäsen kesken toimikauden eroaa tai valitaan valituksi hallituksen jäseneksi taikka liiton toimihenkilöksi, hallitus kutsuu hänen tilalleen varajäsenen.
Samoin menetellään, jos valtuuston jäsen on estynyt tai esteellinen osallistumaan kokoukseen.
10 §
Valtuusto käyttää liiton päätäntävaltaa.
Valtuusto on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä on läsnä.
Valtuuston kokouksessa jokaisella valtuutetulla on yksi ääni.
11 §
Valtuuston varsinaisia kokouksia pidetään vuosittain kaksi siten, että kevätkokous pidetään toukokuun loppuun mennessä ja syyskokous marraskuun loppuun mennessä. Tarpeen mukaan pidetään valtuuston ylimääräisiä kokouksia.
Valtuusto kokoontuu hallituksen kutsusta. Valtuuston ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle, jos valtuuston kokous niin päättää, hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään kymmenesosa valtuuston jäsenistä tai 1/10 liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii.
Hallitus voi päättää, että kokoukseen on ennen kokousta tai sen aikana mahdollista osallistua tietoliikenneyhteyden tai teknisen apuvälineen avulla.
Valtuuston kevätkokouksessa
- esitetään hallituksen kertomus liiton toiminnasta sekä liiton tilinpäätös edelliseltä vuodelta,
- vahvistetaan tilintarkastajien lausunnon perusteella edellisen vuoden tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille, ja
- keskustellaan ja tarvittaessa päätetään liiton tavoitteista ajankohtaisissa asioissa.
Valtuuston syyskokouksessa
- vahvistetaan toimintasuunnitelma seuraavaa kalenterivuotta varten,
- päätetään seuraavan vuoden jäsenmaksuista,
- päätetään liiton puheenjohtajan, hallituksen jäsenten ja liiton toimihenkilöiden palkkioista ja palkkauksesta sekä kokouspalkkioista ja matkakustannusten korvaamisesta,
- vahvistetaan seuraavan tilikauden talousarvio,
- valitaan kaksivuotiskaudeksi hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, sekä varapuheenjohtaja,
- valitaan hallituksen jäsenet joka toinen vuosi,
- valitaan seuraavaa tilikautta varten yksi tai kaksi tilintarkastajaa varahenkilöineen taikka yksi tilintarkastusyhteisö, ja
- keskustellaan ja tarvittaessa päätetään liiton tavoitteista ajankohtaisissa asioissa.
Liiton sääntöjen muuttamisesta, liiton purkamista tarkoittavista esityksistä, ohje- ja johtosääntöihin tehtävistä muutoksista sekä mahdollisista muista hallituksen valmistelemista ja esittelemistä asioista voidaan päättää kaikissa valtuuston kokouksissa.
Alaosastojen ja liiton jäsenten on lähetettävä viimeistään kahta kuukautta ennen kokousta kirjallisesti hallitukselle asia, joka on tarkoitettu otettavaksi esille valtuuston kokouksessa.
Puheenjohtaja
12 §
Liitolla on puheenjohtaja, jonka valtuuston syyskokous valitsee. Puheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta. Toimikausi alkaa välittömästi valinnan jälkeen. Puheenjohtaja voidaan valita yhtäjaksoisesti enintään kolmelle toimikaudelle.
Hallitus
13 §
Hallituksen muodostavat liiton puheenjohtaja sekä yhdeksän jäsentä. Hallituksessa tulee, mikäli mahdollista, olla jäseniä kaikista hiippakunnista.
Hallituksen kutsumalla liiton opiskelijajäsenellä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta. Toimikausi alkaa välittömästi valinnan jälkeen.
Hallituksen jäsen voidaan valita yhtäjaksoisesti enintään kolmelle toimikaudelle.
Jos valtuuston jäsen tulee valituksi hallituksen jäseneksi, valtuuston kokouksen on todettava hänen eronneen siksi ajaksi valtuutetun tehtävästään.
14 §
Hallitus käyttää liiton toimeenpanovaltaa, valmistelee esitykset valtuustolle, valvoo asettamiensa toimikuntien ja työryhmien työskentelyä ja käsittelee ne asiat, jotka näiden sääntöjen mukaan eivät kuulu liiton muille elimille. Hallitus vastaa toiminnastaan valtuustolle.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun saapuvilla on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi kolme jäsentä.
Toimihenkilöt
15 §
Hallitus ottaa ja vapauttaa henkilöt toiminnanjohtajan toimeen ja muihin valtuuston perustamiin toimiin sekä ottaa tarvittaessa tilapäisiä työntekijöitä välttämättömien tehtävien hoitamiseksi.
Nimen kirjoittaminen
16 §
Liiton nimen kirjoittaa liiton puheenjohtaja tai toiminnanjohtaja yksin.
Hallitus voi myös erikseen tarpeen mukaan antaa henkilökohtaisen nimenkirjoitusoikeuden nimeämälleen henkilölle.
Yleisiä säännöksiä
17 §
Valtuuston ja hallituksen kokouksista on ilmoitettava vähintään kahta viikkoa aikaisemmin kirjallisella kutsulla. Jos kyseessä on erityisen kiireellinen ja tärkeä asia, on hallituksen kokouksen kutsuaika kolme päivää.
Valtuuston ja hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa, jotka on asianmukaisesti tarkistettava ja säilytettävä.
18 §
Päätökset kokouksissa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä paitsi jäljempänä tässä pykälässä mainituissa tapauksissa.
Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa, joissa ratkaisee arpa.
Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä valtuuston kokouksessa 2/3 enemmistöllä annetuista äänistä.
Päätös liiton purkamisesta on tehtävä valtuuston kokouksessa 3/4 enemmistöllä annetuista äänistä.
19 §
Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilit on jätettävä tilintarkastajille kuukautta ja tilintarkastuskertomus hallitukselle kahta viikkoa ennen valtuuston kevätkokousta.
20 §
Liiton purkautuessa on jäljelle jääneet varat käytettävä liiton tarkoituksen mukaisesti viimeisen valtuuston kokouksen päättämällä tavalla.
Suomen kirkon pappisliitto r.y. on perustettu 14.1.1918. Säännöt on hyväksytty Suomen kirkon pappisliitto r.y:n valtuuston kevätkokouksessa 12.4.2021. Patentti- ja rekisterihallitus on ne hyväksynyt merkittäväksi yhdistysrekisteriin 22.10.2021.