Suomen Kanttori-urkuriliiton kunniajäsen ja entinen puheenjohtaja, kanttori-urkuri Oskari Rasilainen on saanut kutsun ajasta iäisyyteen.
Rasilainen syntyi Kurkijoella 1.12.1925. Hän kuoli 100 vuoden iässä kotonaan Pöytyän Riihikoskella 9.2.2026.
Urkujensoiton opiskelun Rasilainen aloitti jatkosodan jälkeen Sibelius-Akatemiassa urkuri Eero Sipilän johdolla. Hän soitti urkudiplominsa Enzio Forsblomin oppilaana vuonna 1956 Helsingin Johanneksen kirkossa ja ensikonsertin samana vuonna samassa paikassa. Ensimmäinen kanttorinvirka Rasilaisella oli uudessa Herttoniemen seurakunnassa vuosina 1956-1969, mutta varsinaisen uransa hän teki Helsingin Mikael Agricolan kirkon urkurina ja kuoronjohtajana vuosina 1969–1994. Kanttorintyön ohella hän opetti musiikkia koulussa, hänellä oli soitto-oppilaita ja lisäksi hän toisinaan konsertoi urkurina. Eläkkeelle siirryttyään Oskari Rasilainen matkusteli paljon ja kävi konserteissa. Hän asettui asumaan Pöytyälle, jonne hänen perheensä tuli sodan jälkeen evakkona
Suomen Kanttori-urkuriliiton (SKUL) puheenjohtajana Oskari Rasilainen toimi vuosina 1978–1988. Vuonna 1984 Rasilaiselle kirjattiin 7-kohtainen toimenkuva, johon kuului virkaehtosopimusmuutosten valmistelu ja niiden esittely hallitukselle, edunvalvonta, osallistuminen sopimusneuvotteluihin, liiton toimiston hoito, yhteyden pitäminen jäsenistöön ja paikallisyhdistyksiin, nuottipalvelun toimenpiteet sekä liiton toiminnan edistäminen ja kehittäminen.
Rasilaisen aikana liiton toiminta vakiintui ja työmäärä lisääntyi. Liitolle hankittiin oma toimistotila Helsingin Museokadulta ja puheenjohtajan avuksi valittiin vuonna 1985 täysiaikainen toiminnanjohtaja aiemman osa-aikaisen sihteerin sijaan.
Kanttorinvirkoihin tuli 1980-luvun alussa isoja uudistuksia, kuten viran porrastus, tutkintouudistus ja kirkkomuusikoiden uudet koulutuslinjat neljässä konservatoriossa. Liiton toiminnassa esille nousivat palkkausasiat ja luontaisedut.
Liiton toiminnan kehittyessä yhteistyökuviot eri toimijoiden kanssa hakivat muotoaan. Rasilaisen aikana liitossa neuvoteltiin siirtymisestä Akavasta SAK:hon, jossa katsottiin oleva mahdollisuus yhteistyöhön Muusikkojen liiton kanssa. Kanttori-urkuriliitto kuitenkin jäi Akavan jäseneksi. Akavan sisällä taas toivottiin yhteistyön tiivistämistä Suomen musiikin opettajain liiton (SMOL) kanssa. Kyrkomusikerföreningen rf (KMF) liitettiin Kanttori-urkuriliiton alaosastoksi vuonna 1981.
Ansioistaan liiton puheenjohtajana Oskari Rasilainen kutsuttiin liiton kunniajäseneksi puheenjohtajakautensa jälkeen vuonna 1989.