Historia

Suomen Kanttori-urkuriliitto on valvonut kanttoreiden etua jo yli 110 vuotta, vuodesta 1907 alkaen. Lukkarit, kuten kanttoreita tuohon aikaan kutsuttiin, olivat todenneet, että yhteisten asioiden hoitaminen ja virkakunnan yhteen kokoaminen on hankalaa ilman järjestäytynyttä yhdistystoimintaa.

Ensimmäisiä keskustelun ja toiminnan aiheita olivat mm. palkkaus, kanttorikoulutus, kansan virsilaulutaidon kohottaminen, rippikoulun laulunopetuksen määrä sekä lausuntojen antaminen valtiopäiville ja kirkolliskokoukselle. Liiton ensimmäinen puheenjohtaja 1908–1922 oli Oskari Kaakonkalvo.

Liitto liittyi TVK:hon vuonna 1964, mutta TVK:n organisaatiomuutoksen ja sulautumisvaatimusten vuoksi siirtyi AKAVAn jäseneksi vuonna 1973.

Liitto julkaisi 100-vuotishistoriikin Leivästä, Sanasta ja Musiikista 100-vuotisjuhliensa yhteydessä 15.6.2007 Helsingissä. Historiikin historiaosuuden on kirjoittanut professori Reijo Pajamo.

Miksi ja miten kanttorikunta päätyi järjestäytymään valtakunnalliseksi ammattiliitoksi jo vuonna 1907? Mitä on tähän mennessä saavutettu, mihin liittoa vielä tarvitaan?

Satavuotisjuhlakirjassa valotetaan Suomen Kanttori-urkuriliiton aika ajoin myrskyisiäkin vaiheita monesta suunnasta. Professori Reijo Pajamon kirjoittama laaja historiaosuus valokuvineen kuljettaa lukijaa menneiden vuosikymmenten tiiviisiin tunnelmiin – niin musiikkijuhlien ja sävellyskilpailuiden kuin palkkaneuvottelujenkin ääreen. Kanttorit ja kirkkomusiikin ystävät pohtivat kirjassa myös 2000-luvun mukanaan tuomia haasteita.